A-
A+
YLISTARO Liike Nyt -puolueen eduskuntavaaliehdokkaan Piia Kattelus-Kilpeläisen kampanjan kärjessä ovat tutut asiat, elinvoimainen maaseutu ja sen elinkeinot, maa- ja metsätalous sekä turvetuotanto.
Vaalikentillä Kattelus-Kilpeläinen puhuu myös koulutuksen tärkeydestä, nuorisotyöttömyyden ehkäisystä sekä työnteon ja yrittäjyyden kannustimista. Uudistukset ovat tarpeellisia, jotta työvoimapulaa voidaan jarruttaa ammattitaitoisilla työntekijöillä.
Perussuomalaisista Harry Harkimon johtaman Liike Nyt -puolueen ehdokkaaksi siirtynyt Kattelus-Kilpeläinen huomauttaa, että hän on sama ihminen kuin ennenkin.
– Arvoni ja periaatteeni eivät ole muuttuneet. Kunnioitan edelleen peripohjalaisia arvoja, kotia, uskontoa ja isänmaata. Olen sitä mieltä, että kaveria ei jätetä.
– Etelä-Pohjanmaan edunvalvonta on kunnia-asiani. Jos ihmiset haluavat muutosta, olen siihen valmis.
Viime keväänä oli selvää, että ylistarolainen Kattelus-Kilpeläinen olisi perussuomalaisten Etelä-Pohjanmaan piirin ehdokas. Kesällä puoluehallitus yllättäen eväsi ehdokkuuden ja erotti Kattelus-Kilpeläisen puolueesta. Perusteluna oli, että hän oli toiminut vastoin puolueen etua.
Loppukesällä Helsingin käräjäoikeus kielsi puoluetta panemasta erottamispäätöstä täytäntöön. Kielto on edelleen voimassa ja asian käsittely oikeusistuimessa kesken.
Kattelus-Kilpeläisen mukaan hänen ja perussuomalaisten puolueen tiet ovat erkaantuneet lopullisesti.
– Puolue ei kunnioita omia sääntöjään eikä Suomen lakeja. En halua kuulua sellaiseen tiimiin. Ongelmana on puolueen johto, ei kenttä.
Erottamisesta huolimatta Kattelus-Kilpeläinen uskoi koko ajan ehdokkuuteensa.
– Kentältä tuli vahva viesti, että minun on oltava ehdolla.
Harry Harkimo ja Kattelus-Kilpeläinen tapasivat syys-lokakuun vaihteessa Harkimon aloitteesta. Heillä on yhteisiä tuttavia, ja Kattelus-Kilpeläiseltä oli kysytty, saisiko hänen puhelinnumeronsa antaa Harkimolle.
– Näytin syksyllä ehdokkuudelle vihreää valoa, mutta halusin rauhoittaa loppuvuoden ja seurata tilannetta. Tammikuussa puoluesihteeri Juhani Klemetti tuli Seinäjoelle. Minulle luvattiin, että saan pitää linjani maaseudun puolustajana. Ilman sitä en olisi ehdokkaana.
– Liike Nytissä näkemyksiä ei määritä ideologia, vaan tosiasiat. Yhtä totuutta ei ole. Omat mielipiteensä on kuitenkin perusteltava.
Etelä-Pohjanmaa tarvitsee Kattelus-Kilpeläisen mukaan lisää koulutuspaikkoja. Koulutus luo veto- ja pitovoimaa. Jos maakunnassa on koulutettua työvoimaa, se rohkaisee yrityksiä investoimaan.
– Etenkin ammattikorkeakoulustamme on lakkautettu koulutuspaikkoja. Koulutustaso uhkaa heikentyä, ja se näkyy nuorissa ikäluokissa. Koulutusmahdollisuudet vaikuttavat siihen, jäävätkö nuoremme kotiseudulleen. Etumme on, että opiskelijoita tulee myös ulkomailta ja he jäävät tänne töihin.
Työllisyyden edistämiseksi Kattelus-Kilpeläinen helpottaisi yrittäjyyttä sekä opiskelijoiden ja eläkeläisten työntekoa. Tulorajojen ei saisi jarruttaa työhaluisia ihmisiä. Raha liikkuu, jos ihmisillä on ostovoimaa.
– Opiskelijat haluavat työkokemusta, ja osa eläkkeelle siirtyneistä voisi tehdä edelleen töitä. Ikä ei mittaa toimintakykyä. Työyhteisölle on eduksi, että siellä on eri-ikäisiä ihmisiä.
Vireillä olevaa sosiaaliturvan uudistusta Kattelus-Kilpeläinen pitää tarpeellisena, jotta työnteko olisi houkuttelevampaa kuin jäädä kotiin. Tarvitaan kannusteita.
– Työttömyystilastoissa on roikkunut pitkään ihmisiä, jotka eivät kykene tekemään töitä. Ensinnäkin tämä asia pitäisi perata.
– Yrittäjille olisi luotava jonkinlainen työttömyysturva, ja kynnystä ensimmäisen työntekijän palkkaamiseksi voisi madaltaa. Yrittäjyyteen liittyvää byrokratiaa on edelleen paljon.
Kattelus-Kilpeläinen kaventaisi työ- ja perhe-elämän railoa. Suomi tarvitsisi perhestrategian ja kansallisen rahaston tai kassan, josta äitiysraha maksettaisiin. Näin ehkäistäisiin nuorten naisten syrjintää työelämässä.
– Lasta ei pitäisi nähdä taloudellisena rasitteena. Vanhempainvapaalla olevan osittainen työnteko voitaisiin sallia, sillä kotona voi tehdä etätyötä. Valtion ei mielestäni pidä muutenkaan holhota sitä, miten perheet hoitavat lapsensa.
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
Kuvagalleria
A-
A+
YLISTARO Liike Nyt -puolueen eduskuntavaaliehdokkaan Piia Kattelus-Kilpeläisen kampanjan kärjessä ovat tutut asiat, elinvoimainen maaseutu ja sen elinkeinot, maa- ja metsätalous sekä turvetuotanto.
Vaalikentillä Kattelus-Kilpeläinen puhuu myös koulutuksen tärkeydestä, nuorisotyöttömyyden ehkäisystä sekä työnteon ja yrittäjyyden kannustimista. Uudistukset ovat tarpeellisia, jotta työvoimapulaa voidaan jarruttaa ammattitaitoisilla työntekijöillä.
Perussuomalaisista Harry Harkimon johtaman Liike Nyt -puolueen ehdokkaaksi siirtynyt Kattelus-Kilpeläinen huomauttaa, että hän on sama ihminen kuin ennenkin.
– Arvoni ja periaatteeni eivät ole muuttuneet. Kunnioitan edelleen peripohjalaisia arvoja, kotia, uskontoa ja isänmaata. Olen sitä mieltä, että kaveria ei jätetä.
– Etelä-Pohjanmaan edunvalvonta on kunnia-asiani. Jos ihmiset haluavat muutosta, olen siihen valmis.
Viime keväänä oli selvää, että ylistarolainen Kattelus-Kilpeläinen olisi perussuomalaisten Etelä-Pohjanmaan piirin ehdokas. Kesällä puoluehallitus yllättäen eväsi ehdokkuuden ja erotti Kattelus-Kilpeläisen puolueesta. Perusteluna oli, että hän oli toiminut vastoin puolueen etua.
Loppukesällä Helsingin käräjäoikeus kielsi puoluetta panemasta erottamispäätöstä täytäntöön. Kielto on edelleen voimassa ja asian käsittely oikeusistuimessa kesken.
Kattelus-Kilpeläisen mukaan hänen ja perussuomalaisten puolueen tiet ovat erkaantuneet lopullisesti.
– Puolue ei kunnioita omia sääntöjään eikä Suomen lakeja. En halua kuulua sellaiseen tiimiin. Ongelmana on puolueen johto, ei kenttä.
Erottamisesta huolimatta Kattelus-Kilpeläinen uskoi koko ajan ehdokkuuteensa.
– Kentältä tuli vahva viesti, että minun on oltava ehdolla.
Harry Harkimo ja Kattelus-Kilpeläinen tapasivat syys-lokakuun vaihteessa Harkimon aloitteesta. Heillä on yhteisiä tuttavia, ja Kattelus-Kilpeläiseltä oli kysytty, saisiko hänen puhelinnumeronsa antaa Harkimolle.
– Näytin syksyllä ehdokkuudelle vihreää valoa, mutta halusin rauhoittaa loppuvuoden ja seurata tilannetta. Tammikuussa puoluesihteeri Juhani Klemetti tuli Seinäjoelle. Minulle luvattiin, että saan pitää linjani maaseudun puolustajana. Ilman sitä en olisi ehdokkaana.
– Liike Nytissä näkemyksiä ei määritä ideologia, vaan tosiasiat. Yhtä totuutta ei ole. Omat mielipiteensä on kuitenkin perusteltava.
Etelä-Pohjanmaa tarvitsee Kattelus-Kilpeläisen mukaan lisää koulutuspaikkoja. Koulutus luo veto- ja pitovoimaa. Jos maakunnassa on koulutettua työvoimaa, se rohkaisee yrityksiä investoimaan.
– Etenkin ammattikorkeakoulustamme on lakkautettu koulutuspaikkoja. Koulutustaso uhkaa heikentyä, ja se näkyy nuorissa ikäluokissa. Koulutusmahdollisuudet vaikuttavat siihen, jäävätkö nuoremme kotiseudulleen. Etumme on, että opiskelijoita tulee myös ulkomailta ja he jäävät tänne töihin.
Työllisyyden edistämiseksi Kattelus-Kilpeläinen helpottaisi yrittäjyyttä sekä opiskelijoiden ja eläkeläisten työntekoa. Tulorajojen ei saisi jarruttaa työhaluisia ihmisiä. Raha liikkuu, jos ihmisillä on ostovoimaa.
– Opiskelijat haluavat työkokemusta, ja osa eläkkeelle siirtyneistä voisi tehdä edelleen töitä. Ikä ei mittaa toimintakykyä. Työyhteisölle on eduksi, että siellä on eri-ikäisiä ihmisiä.
Vireillä olevaa sosiaaliturvan uudistusta Kattelus-Kilpeläinen pitää tarpeellisena, jotta työnteko olisi houkuttelevampaa kuin jäädä kotiin. Tarvitaan kannusteita.
– Työttömyystilastoissa on roikkunut pitkään ihmisiä, jotka eivät kykene tekemään töitä. Ensinnäkin tämä asia pitäisi perata.
– Yrittäjille olisi luotava jonkinlainen työttömyysturva, ja kynnystä ensimmäisen työntekijän palkkaamiseksi voisi madaltaa. Yrittäjyyteen liittyvää byrokratiaa on edelleen paljon.
Kattelus-Kilpeläinen kaventaisi työ- ja perhe-elämän railoa. Suomi tarvitsisi perhestrategian ja kansallisen rahaston tai kassan, josta äitiysraha maksettaisiin. Näin ehkäistäisiin nuorten naisten syrjintää työelämässä.
– Lasta ei pitäisi nähdä taloudellisena rasitteena. Vanhempainvapaalla olevan osittainen työnteko voitaisiin sallia, sillä kotona voi tehdä etätyötä. Valtion ei mielestäni pidä muutenkaan holhota sitä, miten perheet hoitavat lapsensa.
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
A-
A+
YLISTARO Liike Nyt -puolueen eduskuntavaaliehdokkaan Piia Kattelus-Kilpeläisen kampanjan kärjessä ovat tutut asiat, elinvoimainen maaseutu ja sen elinkeinot, maa- ja metsätalous sekä turvetuotanto.
Vaalikentillä Kattelus-Kilpeläinen puhuu myös koulutuksen tärkeydestä, nuorisotyöttömyyden ehkäisystä sekä työnteon ja yrittäjyyden kannustimista. Uudistukset ovat tarpeellisia, jotta työvoimapulaa voidaan jarruttaa ammattitaitoisilla työntekijöillä.
Perussuomalaisista Harry Harkimon johtaman Liike Nyt -puolueen ehdokkaaksi siirtynyt Kattelus-Kilpeläinen huomauttaa, että hän on sama ihminen kuin ennenkin.
– Arvoni ja periaatteeni eivät ole muuttuneet. Kunnioitan edelleen peripohjalaisia arvoja, kotia, uskontoa ja isänmaata. Olen sitä mieltä, että kaveria ei jätetä.
– Etelä-Pohjanmaan edunvalvonta on kunnia-asiani. Jos ihmiset haluavat muutosta, olen siihen valmis.
Viime keväänä oli selvää, että ylistarolainen Kattelus-Kilpeläinen olisi perussuomalaisten Etelä-Pohjanmaan piirin ehdokas. Kesällä puoluehallitus yllättäen eväsi ehdokkuuden ja erotti Kattelus-Kilpeläisen puolueesta. Perusteluna oli, että hän oli toiminut vastoin puolueen etua.
Loppukesällä Helsingin käräjäoikeus kielsi puoluetta panemasta erottamispäätöstä täytäntöön. Kielto on edelleen voimassa ja asian käsittely oikeusistuimessa kesken.
Kattelus-Kilpeläisen mukaan hänen ja perussuomalaisten puolueen tiet ovat erkaantuneet lopullisesti.
– Puolue ei kunnioita omia sääntöjään eikä Suomen lakeja. En halua kuulua sellaiseen tiimiin. Ongelmana on puolueen johto, ei kenttä.
Erottamisesta huolimatta Kattelus-Kilpeläinen uskoi koko ajan ehdokkuuteensa.
– Kentältä tuli vahva viesti, että minun on oltava ehdolla.
Harry Harkimo ja Kattelus-Kilpeläinen tapasivat syys-lokakuun vaihteessa Harkimon aloitteesta. Heillä on yhteisiä tuttavia, ja Kattelus-Kilpeläiseltä oli kysytty, saisiko hänen puhelinnumeronsa antaa Harkimolle.
– Näytin syksyllä ehdokkuudelle vihreää valoa, mutta halusin rauhoittaa loppuvuoden ja seurata tilannetta. Tammikuussa puoluesihteeri Juhani Klemetti tuli Seinäjoelle. Minulle luvattiin, että saan pitää linjani maaseudun puolustajana. Ilman sitä en olisi ehdokkaana.
– Liike Nytissä näkemyksiä ei määritä ideologia, vaan tosiasiat. Yhtä totuutta ei ole. Omat mielipiteensä on kuitenkin perusteltava.
Etelä-Pohjanmaa tarvitsee Kattelus-Kilpeläisen mukaan lisää koulutuspaikkoja. Koulutus luo veto- ja pitovoimaa. Jos maakunnassa on koulutettua työvoimaa, se rohkaisee yrityksiä investoimaan.
– Etenkin ammattikorkeakoulustamme on lakkautettu koulutuspaikkoja. Koulutustaso uhkaa heikentyä, ja se näkyy nuorissa ikäluokissa. Koulutusmahdollisuudet vaikuttavat siihen, jäävätkö nuoremme kotiseudulleen. Etumme on, että opiskelijoita tulee myös ulkomailta ja he jäävät tänne töihin.
Työllisyyden edistämiseksi Kattelus-Kilpeläinen helpottaisi yrittäjyyttä sekä opiskelijoiden ja eläkeläisten työntekoa. Tulorajojen ei saisi jarruttaa työhaluisia ihmisiä. Raha liikkuu, jos ihmisillä on ostovoimaa.
– Opiskelijat haluavat työkokemusta, ja osa eläkkeelle siirtyneistä voisi tehdä edelleen töitä. Ikä ei mittaa toimintakykyä. Työyhteisölle on eduksi, että siellä on eri-ikäisiä ihmisiä.
Vireillä olevaa sosiaaliturvan uudistusta Kattelus-Kilpeläinen pitää tarpeellisena, jotta työnteko olisi houkuttelevampaa kuin jäädä kotiin. Tarvitaan kannusteita.
– Työttömyystilastoissa on roikkunut pitkään ihmisiä, jotka eivät kykene tekemään töitä. Ensinnäkin tämä asia pitäisi perata.
– Yrittäjille olisi luotava jonkinlainen työttömyysturva, ja kynnystä ensimmäisen työntekijän palkkaamiseksi voisi madaltaa. Yrittäjyyteen liittyvää byrokratiaa on edelleen paljon.
Kattelus-Kilpeläinen kaventaisi työ- ja perhe-elämän railoa. Suomi tarvitsisi perhestrategian ja kansallisen rahaston tai kassan, josta äitiysraha maksettaisiin. Näin ehkäistäisiin nuorten naisten syrjintää työelämässä.
– Lasta ei pitäisi nähdä taloudellisena rasitteena. Vanhempainvapaalla olevan osittainen työnteko voitaisiin sallia, sillä kotona voi tehdä etätyötä. Valtion ei mielestäni pidä muutenkaan holhota sitä, miten perheet hoitavat lapsensa.
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
Kuvagalleria