A-
A+
Elina Koski
YLISTARO Seinäjokelaisten Heidi ja Pauli Lähdemäen vappuajelusta tuli kohtalokas kahdeksan vuotta sitten. Ajelun ansiota on, että he keittävät aamukahvinsa Untamalan myllyn entisessä konehuoneessa, joka on heidän keittiönsä. Sata vuotta sitten konehuoneessa hurisi imukaasumoottori, nykyään Lähdemäkien kahvimylly.
Edellisen omistajan perusteellisesti remontoima, vuonna 1923 valmistunut myllyrakennus on nelihenkisen Lähdemäen perheen koti.
Kesällä kaksi vuotta täyttävä Aarni on päiväunilla, ja pian viisivuotias isosisko Isla touhuaa Pikkumetsän päiväkodissa. Paulilla on etätyöpäivä. Aarnia kotona hoitava Heidi aikoo palata töihin ensi syksynä. Untamalalaistuneet Lähdemäet ovat koulutukseltaan rakennusinsinöörejä.
– Pidin itseäni kaupunkilaistyttönä enkä voinut kuvitellakaan asuvani enää maalla. Nyt Prismassa ahdistaa, jos siellä on liian paljon ihmisiä, Lappajärveltä kotoisin oleva Heidi nauraa.
Lähdemäet iskivät keväällä 2016 silmänsä kauniiseen untamalalaiseen kivitaloon eivätkä saaneet sitä mielestään.
Heidin ja Kortesjärveltä lähtöisin olevan Paulin kiinnostus vanhoihin rakennuksiin oli herännyt heidän asuessaan Seinäjoella Kristiinan kasarmissa, vuonna 1912 valmistuneessa kivitalossa. Heidin mielestä se on kaupungin upeimpia taloja. Lopulta oli selvää, että he haluaisivat kodikseen vanhan talon, jonka ylläpidossa olisi ”värkättävää”.
– Kävimme Kristiinankaupungissa katsomassa vanhaa veturitallia, mutta se piti hylätä valtavan työmäärän takia.
Untamalakin tuntui aluksi sijaitsevan liian etäällä, noin 40 kilometrin päässä, kaupungista. Lähdemäet päättivät joka tapauksessa selvittää kivitalon omistajan.
Heidi ja Pauli pääsivät tutustumaan kivirunkoiseen rakennukseen. Pauli ihastui talon henkeen, Heidi sen keskieurooppalaista ja englantilaista rakennuskulttuuria henkivään arkkitehtuuriin.
Julkisivua verhoaa osittain harmaa graniitti. Seinien alaosa on muurattu punatiilistä. Ikkunoiden yläpuoliset seinät ja välipohja on valettu betonista, ja yläkerta ja kattorakenteet ovat puurakenteisia.
Myyjä oli ostanut myllyrakennuksen pahoin ränsistyneenä vuonna 1999. Peruskorjaus ja ympäristön raivaus olivat olleet valtavia urakoita.
Piha rajautuu osittain Untamalanluomaan ja Poutunrannantiehen, ja lääniä on noin hehtaarin verran.
– Talo oli unelma. Ainut asia, joka mietitytti, oli sen etäisyys Seinäjoesta. Joka kerta käydessämme Untamalassa tuntui kuitenkin siltä, että rakennus kiinnosti enemmän kuin edellisellä kerralla. Ostopäätöksemme syntyi juhannuksena, Heidi kertoo.
Syksyllä 2016 Lähdemäet myivät vaivatta asuntonsa Seinäjoella, ja seuraavana keväänä he viettivät pääsiäistä Untamalassa muuttolaatikoiden saartamina.
Lähdemäet ovat kotiutuneet Untamalaan. Kyläläiset ovat mukavia ihmisiä, ja uudisasukkaat tunsivat itsensä tervetulleiksi.
Heidi pitää puutarhanhoidosta ja haaveilee kasvihuoneesta. Edellinen omistaja rakensi myllyrakennuksen vieressä sijainneen sahan perustuksille suurehkon kesäkeittiökatoksen vanhasta puutavarasta. Siellä on kokattu ja tunnelmoitu takan lämmössä. Suunnitteilla on lasittaa rakennus.
Pauli viimeistelee kesällä leikkimökin.
– Kesäisin tämä on paratiisi. Lomareissuja ei tarvita, koska kotona voi elää kuin mökillä. Silti ajattelen vieläkin joskus talvisin, että olisivatpa kaupat ja päiväkoti lähellä, Heidi tunnustaa.
– Huonot puolet liittyvät juuri välimatkoihin ja kulkemiseen. Untamalantien talvikunnossapito on ollut heikkoa. Untamala on kuitenkin tenaville hyvä kasvupaikka, Pauli uskoo.
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
Kuvagalleria
A-
A+
Elina Koski
YLISTARO Seinäjokelaisten Heidi ja Pauli Lähdemäen vappuajelusta tuli kohtalokas kahdeksan vuotta sitten. Ajelun ansiota on, että he keittävät aamukahvinsa Untamalan myllyn entisessä konehuoneessa, joka on heidän keittiönsä. Sata vuotta sitten konehuoneessa hurisi imukaasumoottori, nykyään Lähdemäkien kahvimylly.
Edellisen omistajan perusteellisesti remontoima, vuonna 1923 valmistunut myllyrakennus on nelihenkisen Lähdemäen perheen koti.
Kesällä kaksi vuotta täyttävä Aarni on päiväunilla, ja pian viisivuotias isosisko Isla touhuaa Pikkumetsän päiväkodissa. Paulilla on etätyöpäivä. Aarnia kotona hoitava Heidi aikoo palata töihin ensi syksynä. Untamalalaistuneet Lähdemäet ovat koulutukseltaan rakennusinsinöörejä.
– Pidin itseäni kaupunkilaistyttönä enkä voinut kuvitellakaan asuvani enää maalla. Nyt Prismassa ahdistaa, jos siellä on liian paljon ihmisiä, Lappajärveltä kotoisin oleva Heidi nauraa.
Lähdemäet iskivät keväällä 2016 silmänsä kauniiseen untamalalaiseen kivitaloon eivätkä saaneet sitä mielestään.
Heidin ja Kortesjärveltä lähtöisin olevan Paulin kiinnostus vanhoihin rakennuksiin oli herännyt heidän asuessaan Seinäjoella Kristiinan kasarmissa, vuonna 1912 valmistuneessa kivitalossa. Heidin mielestä se on kaupungin upeimpia taloja. Lopulta oli selvää, että he haluaisivat kodikseen vanhan talon, jonka ylläpidossa olisi ”värkättävää”.
– Kävimme Kristiinankaupungissa katsomassa vanhaa veturitallia, mutta se piti hylätä valtavan työmäärän takia.
Untamalakin tuntui aluksi sijaitsevan liian etäällä, noin 40 kilometrin päässä, kaupungista. Lähdemäet päättivät joka tapauksessa selvittää kivitalon omistajan.
Heidi ja Pauli pääsivät tutustumaan kivirunkoiseen rakennukseen. Pauli ihastui talon henkeen, Heidi sen keskieurooppalaista ja englantilaista rakennuskulttuuria henkivään arkkitehtuuriin.
Julkisivua verhoaa osittain harmaa graniitti. Seinien alaosa on muurattu punatiilistä. Ikkunoiden yläpuoliset seinät ja välipohja on valettu betonista, ja yläkerta ja kattorakenteet ovat puurakenteisia.
Myyjä oli ostanut myllyrakennuksen pahoin ränsistyneenä vuonna 1999. Peruskorjaus ja ympäristön raivaus olivat olleet valtavia urakoita.
Piha rajautuu osittain Untamalanluomaan ja Poutunrannantiehen, ja lääniä on noin hehtaarin verran.
– Talo oli unelma. Ainut asia, joka mietitytti, oli sen etäisyys Seinäjoesta. Joka kerta käydessämme Untamalassa tuntui kuitenkin siltä, että rakennus kiinnosti enemmän kuin edellisellä kerralla. Ostopäätöksemme syntyi juhannuksena, Heidi kertoo.
Syksyllä 2016 Lähdemäet myivät vaivatta asuntonsa Seinäjoella, ja seuraavana keväänä he viettivät pääsiäistä Untamalassa muuttolaatikoiden saartamina.
Lähdemäet ovat kotiutuneet Untamalaan. Kyläläiset ovat mukavia ihmisiä, ja uudisasukkaat tunsivat itsensä tervetulleiksi.
Heidi pitää puutarhanhoidosta ja haaveilee kasvihuoneesta. Edellinen omistaja rakensi myllyrakennuksen vieressä sijainneen sahan perustuksille suurehkon kesäkeittiökatoksen vanhasta puutavarasta. Siellä on kokattu ja tunnelmoitu takan lämmössä. Suunnitteilla on lasittaa rakennus.
Pauli viimeistelee kesällä leikkimökin.
– Kesäisin tämä on paratiisi. Lomareissuja ei tarvita, koska kotona voi elää kuin mökillä. Silti ajattelen vieläkin joskus talvisin, että olisivatpa kaupat ja päiväkoti lähellä, Heidi tunnustaa.
– Huonot puolet liittyvät juuri välimatkoihin ja kulkemiseen. Untamalantien talvikunnossapito on ollut heikkoa. Untamala on kuitenkin tenaville hyvä kasvupaikka, Pauli uskoo.
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
A-
A+
Elina Koski
YLISTARO Seinäjokelaisten Heidi ja Pauli Lähdemäen vappuajelusta tuli kohtalokas kahdeksan vuotta sitten. Ajelun ansiota on, että he keittävät aamukahvinsa Untamalan myllyn entisessä konehuoneessa, joka on heidän keittiönsä. Sata vuotta sitten konehuoneessa hurisi imukaasumoottori, nykyään Lähdemäkien kahvimylly.
Edellisen omistajan perusteellisesti remontoima, vuonna 1923 valmistunut myllyrakennus on nelihenkisen Lähdemäen perheen koti.
Kesällä kaksi vuotta täyttävä Aarni on päiväunilla, ja pian viisivuotias isosisko Isla touhuaa Pikkumetsän päiväkodissa. Paulilla on etätyöpäivä. Aarnia kotona hoitava Heidi aikoo palata töihin ensi syksynä. Untamalalaistuneet Lähdemäet ovat koulutukseltaan rakennusinsinöörejä.
– Pidin itseäni kaupunkilaistyttönä enkä voinut kuvitellakaan asuvani enää maalla. Nyt Prismassa ahdistaa, jos siellä on liian paljon ihmisiä, Lappajärveltä kotoisin oleva Heidi nauraa.
Lähdemäet iskivät keväällä 2016 silmänsä kauniiseen untamalalaiseen kivitaloon eivätkä saaneet sitä mielestään.
Heidin ja Kortesjärveltä lähtöisin olevan Paulin kiinnostus vanhoihin rakennuksiin oli herännyt heidän asuessaan Seinäjoella Kristiinan kasarmissa, vuonna 1912 valmistuneessa kivitalossa. Heidin mielestä se on kaupungin upeimpia taloja. Lopulta oli selvää, että he haluaisivat kodikseen vanhan talon, jonka ylläpidossa olisi ”värkättävää”.
– Kävimme Kristiinankaupungissa katsomassa vanhaa veturitallia, mutta se piti hylätä valtavan työmäärän takia.
Untamalakin tuntui aluksi sijaitsevan liian etäällä, noin 40 kilometrin päässä, kaupungista. Lähdemäet päättivät joka tapauksessa selvittää kivitalon omistajan.
Heidi ja Pauli pääsivät tutustumaan kivirunkoiseen rakennukseen. Pauli ihastui talon henkeen, Heidi sen keskieurooppalaista ja englantilaista rakennuskulttuuria henkivään arkkitehtuuriin.
Julkisivua verhoaa osittain harmaa graniitti. Seinien alaosa on muurattu punatiilistä. Ikkunoiden yläpuoliset seinät ja välipohja on valettu betonista, ja yläkerta ja kattorakenteet ovat puurakenteisia.
Myyjä oli ostanut myllyrakennuksen pahoin ränsistyneenä vuonna 1999. Peruskorjaus ja ympäristön raivaus olivat olleet valtavia urakoita.
Piha rajautuu osittain Untamalanluomaan ja Poutunrannantiehen, ja lääniä on noin hehtaarin verran.
– Talo oli unelma. Ainut asia, joka mietitytti, oli sen etäisyys Seinäjoesta. Joka kerta käydessämme Untamalassa tuntui kuitenkin siltä, että rakennus kiinnosti enemmän kuin edellisellä kerralla. Ostopäätöksemme syntyi juhannuksena, Heidi kertoo.
Syksyllä 2016 Lähdemäet myivät vaivatta asuntonsa Seinäjoella, ja seuraavana keväänä he viettivät pääsiäistä Untamalassa muuttolaatikoiden saartamina.
Lähdemäet ovat kotiutuneet Untamalaan. Kyläläiset ovat mukavia ihmisiä, ja uudisasukkaat tunsivat itsensä tervetulleiksi.
Heidi pitää puutarhanhoidosta ja haaveilee kasvihuoneesta. Edellinen omistaja rakensi myllyrakennuksen vieressä sijainneen sahan perustuksille suurehkon kesäkeittiökatoksen vanhasta puutavarasta. Siellä on kokattu ja tunnelmoitu takan lämmössä. Suunnitteilla on lasittaa rakennus.
Pauli viimeistelee kesällä leikkimökin.
– Kesäisin tämä on paratiisi. Lomareissuja ei tarvita, koska kotona voi elää kuin mökillä. Silti ajattelen vieläkin joskus talvisin, että olisivatpa kaupat ja päiväkoti lähellä, Heidi tunnustaa.
– Huonot puolet liittyvät juuri välimatkoihin ja kulkemiseen. Untamalantien talvikunnossapito on ollut heikkoa. Untamala on kuitenkin tenaville hyvä kasvupaikka, Pauli uskoo.
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
Kuvagalleria