A-
A+
Mika Pukkinen
ISOKYRÖ Rakkauden perässä lakeuksille muuttanut kotkalaislähtöinen Aleksi Kumpunen kääri hihat noin vuosi sitten ja alkoi suunnittelemaan vanhalle isokyröläiselle pohjalaistalolle uutta elämää. Talossa oli asuttu viimeksi 1990-luvulla, ja talon toisen päädyn perustukset olivat ennättäneet jo vajoamaan.
Perustukset olisi Kumpusen mukaan voinut korjata myös paikalleen, mutta urakassa päädyttiin toiseen ratkaisuun. Kun talon sisätilat saatiin purettua hirsikehikkoon saakka ja se todettiin käyttökelpoiseksi, päätettiin talon paikkaa vaihtaa tontin sisällä.
– Teimme laskelmia ja totesimme, että talo olisi ollut halvempi remontoida paikalleen, mutta teimme perustukset paremmalle paikalle. Nyt talosta näkyy hienosti peltomaisemat ja edustalle jää hyvä piha, joka on suojassa pohjoistuulelta, Kumpunen kertoo.
Paikalle ei hankittu nosturia, vaan talon kehikko nostettiin kahden lavetin päälle, käännettiin pihapiirissä ja liu´utettiin uusille perustuksille.
– Uudet perustukset on paalutettu ja niiden päälle on valettu 50 senttiä leveä antura. Anturan päälle juotosvalettiin alkuperäiset käsinhakatut kiilakivet rakennuksen alta, joilla perinteinen ulkonäkö säilyy, Kumpunen selvittää.
– Valun jälkeen on tehty lattiarunko ja nyt talon kehikko siirretään paikalleen. Siitä päästään suoraan rakentamaan lattiarungon päälle.
Siirtäminen lavettien avulla sisälsi riskejä, mutta lopulta kehikko kesti urakan.
– Kun käänsimme kehikkoa 90 astetta, yksi seinä vääntyi vähän pahannäköiseksi ja näytti siltä, että se voi rysähtää. Kun huomasimme sen, vedimme lavettia suorempaa. Nyt ei huomaa, että se oli kääntäessä sellaisella jännityksellä. Yllättävän hyvin meni, vaikka osa hirsistä on jatkettuja, Kumpunen kertoo.
Pohjalaistalo on valmistunut vuonna 1910, mutta sen kehikossa uudempia ja vanhempia hirsiä. Talo on Kumpusen mukaan todennäköisesti rakennettu siten, että sen hirret on irrotettu toisesta talosta, jotka maailmalle omaa tilaansa pitämään lähtenyt jälkikasvu sai mukaansa.
– Osa hirsistä on vanhaa tummaa hirttä, mutta sitten on myös vaaleampia hirsiä. Tässä on mahdollisesti käynyt niin, että isommasta talosta osa on otettu pois ja myyty tai annettu pojalle, Kumpunen arvelee.
– Alkuperäinen rakentaja myi tämän emännän isoisoisälle ja lähti Amerikkaan laman vuoksi. Jostain 1900-luvun alkupuolelta saakka tämä on ollut emännän perheen omistuksessa, hän jatkaa.
Talon historia kattaa kaikki Suomen itsenäisyyden vuodet. Sotien aikaan talossa on ollut työläisenä myös venäläinen sotavanki, joka vaikutti viihtyvän Isossakyrössä hyvin.
– Hän oli kova tekemään töitä, eikä olisi halunnut millään lähteä takaisin Venäjälle, kun tiesi, mitä siellä odottaa. Näin vanhaan taloon mahtuu paljon historiaa, Kumpunen sanoo.
Kumpunen ja hänen vaimonsa puheisiin tuli nopeasti muuttaminen pohjalaistaloon.
– Itse asiassa jo ensitreffeillä puhuttiin tästä talosta ensimmäisen kerran, Kumpunen nauraa.
– Olen itsekin jo yli 30, joten alkaisi olla aika, että voisi perustaa perhettä. Olisi mukava asua sellaisessa paikassa, missä lapset on hyvä kasvattaa. Meille molemmille perhe on tärkeä, hän sanoo.
Kumpusen arvioiden mukaan projekti valmis vasta vuosien päästä, joten maalaistaloon muuttamista joudutaan vielä hetki odottelemaan. Suurimman osan työstä pariskunta on tehnyt itse perheen ja ystäviensä kanssa. Esimerkiksi Kumpunen kertoo kahden kaverin avustaneen merkittävästi.
Kumpunen on käynyt ammattikoulussa maanrakennuspuolen ja tehnyt aiemmin yhden laajemman omakotitaloremontin. Hän toimii nykyään rakennusalan yrittäjänä.
– Tällaiseen ei välttämättä kannata ryhtyä rahallisesti, jos joutuisi kaiken työn ostamaan, Kumpunen sanoo.
Kun sisätilojen pariin päästään, on talossa tarkoitus pitää aikalaishenki tallessa. Alakertaan rakentuu iso avoin tila, jonka keskelle tehdään leivinuuni. Lattialämmityksestä tulee leivinuunin avulla vesikiertoinen. Uusi haettu rakennuslupa kattaa myös yläkerran rakentamisen.
Myös entistä yläkertaa tukeneet hirret jäävät paikoilleen luomaan historiallista henkeä.
– Alakerta ja yläkerta tulevat aikanaan rakennetuksi, mutta ensin keskitymme alakertaan, Kumpunen kertoo.
Myös talon vanha pärekatto uusitaan kokonaan nykyisten standardien mukaiseksi. Pihamaalle tehdään ainakin ulkosaunarakennus.
– Kyllä hommia on paljon. Ulkopuolelle pitää lisätä jonkin verran villaa ja kattorakenteet täytyy tehdä uusiksi. Suurin osa työstä tehdään itse, joten kyllä tämä on vuosien projekti. Askel kerrallaan mennään, Kumpunen sanoi.
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
Kuvagalleria
A-
A+
Mika Pukkinen
ISOKYRÖ Rakkauden perässä lakeuksille muuttanut kotkalaislähtöinen Aleksi Kumpunen kääri hihat noin vuosi sitten ja alkoi suunnittelemaan vanhalle isokyröläiselle pohjalaistalolle uutta elämää. Talossa oli asuttu viimeksi 1990-luvulla, ja talon toisen päädyn perustukset olivat ennättäneet jo vajoamaan.
Perustukset olisi Kumpusen mukaan voinut korjata myös paikalleen, mutta urakassa päädyttiin toiseen ratkaisuun. Kun talon sisätilat saatiin purettua hirsikehikkoon saakka ja se todettiin käyttökelpoiseksi, päätettiin talon paikkaa vaihtaa tontin sisällä.
– Teimme laskelmia ja totesimme, että talo olisi ollut halvempi remontoida paikalleen, mutta teimme perustukset paremmalle paikalle. Nyt talosta näkyy hienosti peltomaisemat ja edustalle jää hyvä piha, joka on suojassa pohjoistuulelta, Kumpunen kertoo.
Paikalle ei hankittu nosturia, vaan talon kehikko nostettiin kahden lavetin päälle, käännettiin pihapiirissä ja liu´utettiin uusille perustuksille.
– Uudet perustukset on paalutettu ja niiden päälle on valettu 50 senttiä leveä antura. Anturan päälle juotosvalettiin alkuperäiset käsinhakatut kiilakivet rakennuksen alta, joilla perinteinen ulkonäkö säilyy, Kumpunen selvittää.
– Valun jälkeen on tehty lattiarunko ja nyt talon kehikko siirretään paikalleen. Siitä päästään suoraan rakentamaan lattiarungon päälle.
Siirtäminen lavettien avulla sisälsi riskejä, mutta lopulta kehikko kesti urakan.
– Kun käänsimme kehikkoa 90 astetta, yksi seinä vääntyi vähän pahannäköiseksi ja näytti siltä, että se voi rysähtää. Kun huomasimme sen, vedimme lavettia suorempaa. Nyt ei huomaa, että se oli kääntäessä sellaisella jännityksellä. Yllättävän hyvin meni, vaikka osa hirsistä on jatkettuja, Kumpunen kertoo.
Pohjalaistalo on valmistunut vuonna 1910, mutta sen kehikossa uudempia ja vanhempia hirsiä. Talo on Kumpusen mukaan todennäköisesti rakennettu siten, että sen hirret on irrotettu toisesta talosta, jotka maailmalle omaa tilaansa pitämään lähtenyt jälkikasvu sai mukaansa.
– Osa hirsistä on vanhaa tummaa hirttä, mutta sitten on myös vaaleampia hirsiä. Tässä on mahdollisesti käynyt niin, että isommasta talosta osa on otettu pois ja myyty tai annettu pojalle, Kumpunen arvelee.
– Alkuperäinen rakentaja myi tämän emännän isoisoisälle ja lähti Amerikkaan laman vuoksi. Jostain 1900-luvun alkupuolelta saakka tämä on ollut emännän perheen omistuksessa, hän jatkaa.
Talon historia kattaa kaikki Suomen itsenäisyyden vuodet. Sotien aikaan talossa on ollut työläisenä myös venäläinen sotavanki, joka vaikutti viihtyvän Isossakyrössä hyvin.
– Hän oli kova tekemään töitä, eikä olisi halunnut millään lähteä takaisin Venäjälle, kun tiesi, mitä siellä odottaa. Näin vanhaan taloon mahtuu paljon historiaa, Kumpunen sanoo.
Kumpunen ja hänen vaimonsa puheisiin tuli nopeasti muuttaminen pohjalaistaloon.
– Itse asiassa jo ensitreffeillä puhuttiin tästä talosta ensimmäisen kerran, Kumpunen nauraa.
– Olen itsekin jo yli 30, joten alkaisi olla aika, että voisi perustaa perhettä. Olisi mukava asua sellaisessa paikassa, missä lapset on hyvä kasvattaa. Meille molemmille perhe on tärkeä, hän sanoo.
Kumpusen arvioiden mukaan projekti valmis vasta vuosien päästä, joten maalaistaloon muuttamista joudutaan vielä hetki odottelemaan. Suurimman osan työstä pariskunta on tehnyt itse perheen ja ystäviensä kanssa. Esimerkiksi Kumpunen kertoo kahden kaverin avustaneen merkittävästi.
Kumpunen on käynyt ammattikoulussa maanrakennuspuolen ja tehnyt aiemmin yhden laajemman omakotitaloremontin. Hän toimii nykyään rakennusalan yrittäjänä.
– Tällaiseen ei välttämättä kannata ryhtyä rahallisesti, jos joutuisi kaiken työn ostamaan, Kumpunen sanoo.
Kun sisätilojen pariin päästään, on talossa tarkoitus pitää aikalaishenki tallessa. Alakertaan rakentuu iso avoin tila, jonka keskelle tehdään leivinuuni. Lattialämmityksestä tulee leivinuunin avulla vesikiertoinen. Uusi haettu rakennuslupa kattaa myös yläkerran rakentamisen.
Myös entistä yläkertaa tukeneet hirret jäävät paikoilleen luomaan historiallista henkeä.
– Alakerta ja yläkerta tulevat aikanaan rakennetuksi, mutta ensin keskitymme alakertaan, Kumpunen kertoo.
Myös talon vanha pärekatto uusitaan kokonaan nykyisten standardien mukaiseksi. Pihamaalle tehdään ainakin ulkosaunarakennus.
– Kyllä hommia on paljon. Ulkopuolelle pitää lisätä jonkin verran villaa ja kattorakenteet täytyy tehdä uusiksi. Suurin osa työstä tehdään itse, joten kyllä tämä on vuosien projekti. Askel kerrallaan mennään, Kumpunen sanoi.
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
A-
A+
Mika Pukkinen
ISOKYRÖ Rakkauden perässä lakeuksille muuttanut kotkalaislähtöinen Aleksi Kumpunen kääri hihat noin vuosi sitten ja alkoi suunnittelemaan vanhalle isokyröläiselle pohjalaistalolle uutta elämää. Talossa oli asuttu viimeksi 1990-luvulla, ja talon toisen päädyn perustukset olivat ennättäneet jo vajoamaan.
Perustukset olisi Kumpusen mukaan voinut korjata myös paikalleen, mutta urakassa päädyttiin toiseen ratkaisuun. Kun talon sisätilat saatiin purettua hirsikehikkoon saakka ja se todettiin käyttökelpoiseksi, päätettiin talon paikkaa vaihtaa tontin sisällä.
– Teimme laskelmia ja totesimme, että talo olisi ollut halvempi remontoida paikalleen, mutta teimme perustukset paremmalle paikalle. Nyt talosta näkyy hienosti peltomaisemat ja edustalle jää hyvä piha, joka on suojassa pohjoistuulelta, Kumpunen kertoo.
Paikalle ei hankittu nosturia, vaan talon kehikko nostettiin kahden lavetin päälle, käännettiin pihapiirissä ja liu´utettiin uusille perustuksille.
– Uudet perustukset on paalutettu ja niiden päälle on valettu 50 senttiä leveä antura. Anturan päälle juotosvalettiin alkuperäiset käsinhakatut kiilakivet rakennuksen alta, joilla perinteinen ulkonäkö säilyy, Kumpunen selvittää.
– Valun jälkeen on tehty lattiarunko ja nyt talon kehikko siirretään paikalleen. Siitä päästään suoraan rakentamaan lattiarungon päälle.
Siirtäminen lavettien avulla sisälsi riskejä, mutta lopulta kehikko kesti urakan.
– Kun käänsimme kehikkoa 90 astetta, yksi seinä vääntyi vähän pahannäköiseksi ja näytti siltä, että se voi rysähtää. Kun huomasimme sen, vedimme lavettia suorempaa. Nyt ei huomaa, että se oli kääntäessä sellaisella jännityksellä. Yllättävän hyvin meni, vaikka osa hirsistä on jatkettuja, Kumpunen kertoo.
Pohjalaistalo on valmistunut vuonna 1910, mutta sen kehikossa uudempia ja vanhempia hirsiä. Talo on Kumpusen mukaan todennäköisesti rakennettu siten, että sen hirret on irrotettu toisesta talosta, jotka maailmalle omaa tilaansa pitämään lähtenyt jälkikasvu sai mukaansa.
– Osa hirsistä on vanhaa tummaa hirttä, mutta sitten on myös vaaleampia hirsiä. Tässä on mahdollisesti käynyt niin, että isommasta talosta osa on otettu pois ja myyty tai annettu pojalle, Kumpunen arvelee.
– Alkuperäinen rakentaja myi tämän emännän isoisoisälle ja lähti Amerikkaan laman vuoksi. Jostain 1900-luvun alkupuolelta saakka tämä on ollut emännän perheen omistuksessa, hän jatkaa.
Talon historia kattaa kaikki Suomen itsenäisyyden vuodet. Sotien aikaan talossa on ollut työläisenä myös venäläinen sotavanki, joka vaikutti viihtyvän Isossakyrössä hyvin.
– Hän oli kova tekemään töitä, eikä olisi halunnut millään lähteä takaisin Venäjälle, kun tiesi, mitä siellä odottaa. Näin vanhaan taloon mahtuu paljon historiaa, Kumpunen sanoo.
Kumpunen ja hänen vaimonsa puheisiin tuli nopeasti muuttaminen pohjalaistaloon.
– Itse asiassa jo ensitreffeillä puhuttiin tästä talosta ensimmäisen kerran, Kumpunen nauraa.
– Olen itsekin jo yli 30, joten alkaisi olla aika, että voisi perustaa perhettä. Olisi mukava asua sellaisessa paikassa, missä lapset on hyvä kasvattaa. Meille molemmille perhe on tärkeä, hän sanoo.
Kumpusen arvioiden mukaan projekti valmis vasta vuosien päästä, joten maalaistaloon muuttamista joudutaan vielä hetki odottelemaan. Suurimman osan työstä pariskunta on tehnyt itse perheen ja ystäviensä kanssa. Esimerkiksi Kumpunen kertoo kahden kaverin avustaneen merkittävästi.
Kumpunen on käynyt ammattikoulussa maanrakennuspuolen ja tehnyt aiemmin yhden laajemman omakotitaloremontin. Hän toimii nykyään rakennusalan yrittäjänä.
– Tällaiseen ei välttämättä kannata ryhtyä rahallisesti, jos joutuisi kaiken työn ostamaan, Kumpunen sanoo.
Kun sisätilojen pariin päästään, on talossa tarkoitus pitää aikalaishenki tallessa. Alakertaan rakentuu iso avoin tila, jonka keskelle tehdään leivinuuni. Lattialämmityksestä tulee leivinuunin avulla vesikiertoinen. Uusi haettu rakennuslupa kattaa myös yläkerran rakentamisen.
Myös entistä yläkertaa tukeneet hirret jäävät paikoilleen luomaan historiallista henkeä.
– Alakerta ja yläkerta tulevat aikanaan rakennetuksi, mutta ensin keskitymme alakertaan, Kumpunen kertoo.
Myös talon vanha pärekatto uusitaan kokonaan nykyisten standardien mukaiseksi. Pihamaalle tehdään ainakin ulkosaunarakennus.
– Kyllä hommia on paljon. Ulkopuolelle pitää lisätä jonkin verran villaa ja kattorakenteet täytyy tehdä uusiksi. Suurin osa työstä tehdään itse, joten kyllä tämä on vuosien projekti. Askel kerrallaan mennään, Kumpunen sanoi.
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
Kuvagalleria