Äänestyksellä lisäaikaa Ylistaron hammashoidolle

Terhi Rintala

SEINÄJOKI Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen aluevaltuuston maratonkokous venyi maanantaina piirua vaille 11 tunnin mittaiseksi. Kokouksessa äänestettiin kaikkiaan 15 kertaa.

Ennakkoon kokouksen hankalimmalta asialta tuntui palveluverkkouudistus, joka oli pilkottu kolmeen osaan. Sitä käsiteltiin erikseen eteläisen, keskisen ja pohjoisen alueen osalta. Esimerkiksi Kurikka ja Kauhajoki lukeutuvat eteläiseen alueeseen. Seinäjoki ja Isokyrö ovat osa keskistä aluetta. Pohjoiseen kuuluu Lapuan ja Kauhavan lisäksi laaja alue Järvi-Pohjanmaalta Alavudelle.

Hankalista asioista päätettäessä keskustelu tuppaa välillä eksymään sivuraiteille. Hallitus vastaan oppisitio –keskustelua ruokki syyllisten etsiminen hankalaan nykytilanteeseen.

– Useissa kommenteissa on jo noussut esiin, onko syynä nykyinen vai edellinen hallitus. Meidän ei kannattaisi hirveästi käyttää täällä aikaa leikkimällä minieduskuntaa, perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron käyttänyt Risto Mattila puuskahti.

Keväällä palveluverkkouudistus torpattiin aluevaltuustossa. Kautta linjan uutta ehdotusta pidettiin parempana.

Valtuutettujen näkökulmasta on edelleen hankalaa nähdä Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialuetta kokonaisuutena. Kun Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen perusta luotiin, sen lähtökohdaksi tuli 1+7 –malli, jossa on Seinäjoen lisäksi seitsemän sotekeskusta. Osa näistä sijaitsee hyvin lähellä Seinäjokea. Samaan aikaan palveluja karsitaan reuna-alueilta.

– 1+7-mallilla on omat vaikutuksensa siihen, millaiseksi muu kokonaisuus asettuu, sosiaalidemokraattien Aarne Heikkilä totesi ryhmäpuheenvuorossaan.

Keskustelua sotekeskusten määrästä käytiin tässä kokouksessa vasta aihetta sivuten, mutta Uudistus-, tuottavuus- ja vaikuttavuusohjelman seuraavalla kierroksella se noussee laajemmin keskusteluun.

– Meillä on kolme haastetta – talous, talous ja talous. Palvelutuotanto pelaa vallan hyvin, talouden kanssa on haasteita, summasi hyvinvointialueen johtaja Tero Järvinen.

Palveluverkosta käytiin lopulta useita äänestyksiä. Aki Ylinen esitti keskustan ryhmäpuheenvuorossa, että asiakkaiden käyntitietoihin lisätään se, mistä he tulevat. Näin saadaan tarkempaa tietoa palvelujen käytöstä. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Kahdessa äänestyksessä päädyttiin tasatulokseen 28–28, jolloin aluevaltuuston puheenjohtajan Paula Risikon ääni ratkaisi. Sen myötä voimaan jäi Piia Kattelus-Kilpeläisen ehdotus siitä, että Isojoella säilyy hoitajanvastaanotto kolmena päivänä viikossa.

Toinen tasatulos saatiin, kun voimaan jäi Sami Keskisen (kok.) ehdotus siitä, että Karijoella hoitajanvastaanoton lähtötilanteena on kaksi kertaa viikossa.

Esko Lehtimäki (kesk.) esitti, että Teuvalla lääkäreiden virka-aikainen ajanvarauksellisen vastaanoton järjestäminen arvioidaan uudelleen syksyllä 2025. Aluehallituksen pohjaesityksen mukaan se olisi siirtynyt Kauhajoen sotekeskukseen. Lehtimäen esitys jäi voimaan äänin 40–16.

Olavi Kandolin (kesk.) esitti, että Jurvan lääkärin vastaanotto säilyy ennallaan syyskuulle 2025. Aluehallituksen pohjaesityksen mukaan se olisi siirtynyt Kurikan sotekeskukseen. Kandolinin esitys voitti äänin 36–19, yksi äänesti tyhjää.

Lehtimäen ja Kandolinin ehdotuksilla saatiin lisäaikaa Teuvan ja Jurvan lääkäritilanteeseen.

Arja Harjunpää (kesk.) esitti, että Karijoella näytteenottojen määrä lisätään kahteen kertaan viikossa. Aluehallituksen pohjaesityksessa määrä oli kerran viikossa. Harjunpään esitys jäi voimaan äänin 36–20.

Yksi palvelurakenneverkon kuumimpia perunoita oli hammashuollon siirtyminen etenkin koululaisten osalta sotekeskuksiin. Janne Sankelo (kok.) esitti eteläisen alueen kohdalla, että kouluterveydenhuollon suun terveydenhuolto irrotetaan muusta esityksestä. Sankelon esitys hävisi äänin 31–24, yhden äänestäessä tyhjää.

Asetelma muuttui, kun siirryttiin keskiselle alueelle. Aki Ylinen (kesk.) vastusti Nurmon hammashoitolan siirtoa Seinäjoen Aallokkoon. Äänestyksessä Ylisen ehdotus voitti äänin 30–25.

Aallokon osalta hankalaa on se, että vaikka sen rakentamisesta päätti aikoinaan Seinäjoen kaupunginvaltuusto, siitä on tullut eräänlainen keskittämisen symboli hyvinvointialueella.

Helena Tuuri-Tammela (kesk.) esitti, että Ylistaron suun terveydenhuollon palvelut pysyvät ennallaan, kunnes liikkuvat palvelut ovat valmiina.

– Täällä on puhuttu sisäilmaongelmistakin, mutta jos vakava sellainen olisi, siitä olisi meille kerrottu jo aiemmin.

Tuuri-Tammelan esitys voitti äänin 31–25.

Sankelo uudisti esityksensä hammashuollosta keskistä aluetta koskien, mutta edellisten äänestysten jälkeen jäljelle jäi vain Peräseinäjoki. Aluevaltuusto piti äänin 33–24 aluehallituksen ehdotuksen voimassa eli Peräseinäjoen hammashoitopalvelut siirtyvät Aallokkoon.

Pohjoisen alueen osalta Sankelon esitykseen sisältyi seitsemän pikkukuntaa, joiden hammashoito olisi siirtynyt joko Alajärven tai Alavuden sotekeskuksiin. Nyt ehdotus muokkautui niin, että ennen siirtoa selvitetään kustannusvaikutukset, kuten korvaukset matkakuluista. Sankelon esitys jäi voimaan äänin 34–24.

Pohjoiseen alueeseen liittyen Risto Mattila (ps.) esitti useiden palveluiden säilymistä nykyisissä tiloissa, kunnes korvaavat tilat on löydetty. Aluehallituksen pohjaesitys voitti niukasti 29–28. Yksi äänesti tyhjää.

Kristillisdemokraattien ryhmäpuheenvuorossa Hanna-Liisa Malmi esitti, että aluehallituksessa äänestyspäätöksellä palveluverkkoon lisätty Vimpelin lääkärinvastaanotto poistetaan, jotta se on linjassa muiden kanssa. Aluehallituksen pohjaesitys jäi voimaan äänin 40–17. Yksi äänesti tyhjää.

Yksimielisesti valmisteluun lähti Sami Keskisen ehdotus, jonka mukaan kuntakortteihin täydennetään asianmukaiset tiedot Kuusiokuntien osalta.