Isonkyrön karjalaisten puheenjohtaja Eeva-Leena Kauppinen ja varapuheenjohtaja Miira Karhu kertovat, että 80-vuotias yhdistys vaalii nykyään karjalaisten perinteitä.
Mika Pukkinen
ISOKYRÖ Sotien aikana karjalaiset joutuivat jättämään kotiseutunsa ja lähtemään evakkoon. Heidät sijoitettiin asumaan ja rakentamaan uutta elämää ympäri nykyisen Suomen, ja Isoonkyröönkin evakkoja tuli vuoden 1944 loppuun mennessä 3 828, joka edusti tuolloin 38 prosenttia kunnan väestöstä.
Jos sinulla ei ole lukuoikeutta, tilaa se
TÄSTÄluetuimmat
uusimmat
Mielipide
Kuvagalleria
Isonkyrön karjalaisten puheenjohtaja Eeva-Leena Kauppinen ja varapuheenjohtaja Miira Karhu kertovat, että 80-vuotias yhdistys vaalii nykyään karjalaisten perinteitä.
Mika Pukkinen
ISOKYRÖ Sotien aikana karjalaiset joutuivat jättämään kotiseutunsa ja lähtemään evakkoon. Heidät sijoitettiin asumaan ja rakentamaan uutta elämää ympäri nykyisen Suomen, ja Isoonkyröönkin evakkoja tuli vuoden 1944 loppuun mennessä 3 828, joka edusti tuolloin 38 prosenttia kunnan väestöstä.
Jos sinulla ei ole lukuoikeutta, tilaa se
TÄSTÄluetuimmat
uusimmat
Mielipide
Isonkyrön karjalaisten puheenjohtaja Eeva-Leena Kauppinen ja varapuheenjohtaja Miira Karhu kertovat, että 80-vuotias yhdistys vaalii nykyään karjalaisten perinteitä.
Mika Pukkinen
ISOKYRÖ Sotien aikana karjalaiset joutuivat jättämään kotiseutunsa ja lähtemään evakkoon. Heidät sijoitettiin asumaan ja rakentamaan uutta elämää ympäri nykyisen Suomen, ja Isoonkyröönkin evakkoja tuli vuoden 1944 loppuun mennessä 3 828, joka edusti tuolloin 38 prosenttia kunnan väestöstä.
Jos sinulla ei ole lukuoikeutta, tilaa se
TÄSTÄluetuimmat
uusimmat
Mielipide
Kuvagalleria