Kolumni 4.12.2024 / Mika Kalliomaa

Sukupolvien ketju Suomen turvana

Tämän viikon tiistaina pidettiin Isonkyrön kutsunnat Kunnantalolla. Kutsuntaikäluokan vahvuus kunnassa on tänä vuonna 47 nuorta miestä. Tämän lisäksi tulee vapaaehtoiset naiset. Lakisääteisesti kutsunnat pidetään joka vuosi elo-joulukuun välissä.

Kolmen pohjalaismaakunnan alueella pidetään tänä syksynä kaikkiaan 49 kutsuntatilaisuutta. Kutsunnanalaisia on kaikkiaan noin 3000.

Kutsunta koskee kyseisenä vuonna kahdeksantoista vuotta täyttäviä miehiä. Koko maassa vuonna 2006 syntyneen ikäluokan koko on runsaat 58000 henkeä, josta noin puolet miehiä. Miehistä noin 75 prosenttia määrätään palvelukseen. Vapaaehtoisia naisia hakee palvelukseen vuosittain noin 1500.

Kutsunnoissa nuorille kerrotaan tulevasta palveluksesta, tehdään terveystarkastus sekä lopuksi määrätään palvelupaikka ja palvelukseen astumisajankohta.

Palvelukseen hakeville naiselle pidetään erillisen informaatiopäivä, jossa he saavat tietoa palveluksesta ja heille määrätään palvelukseen astuminen.

Hallitusohjelman mukaisesti tänä syksynä pilotoitiin koko ikäluokan kutsuntoja. Pilotoinnin perusteella päätetään kaikkia koskevan yhteisen kutsuntapäivän toteutus. Todennäköisesti kutsuntapäivä pystytään jatkossa toteuttamaan muuhun kouluarkeen sisällytettynä.

Tänä syksynä tulee kuluneeksi tasan 40 vuotta siitä, kun itse astuin kutsuntatilaisuuteen Vähänkyrön Kyrölässä. Tilaisuudesta en muista juurikaan mitään, mutta lopputuloksena oli palvelukseenastumismääräys Hiukkavaaraan.

Orismalan paappa näyttää kantakortin mukaan käyneen kutsunnassa maalikuussa 1919 ja astuneen palvelukseen kuukautta myöhemmin Helsingin Vartiopataljoonaan.

Sukupolvi toisensa jälkeen on astunut palvelukseen. Suomalainen reserviläisyyteen perustuva maanpuolustus on pidetty pystyssä, vaikka lähes kaikkialla muualla yleisestä asevelvollisuudesta, huoltovarmuudesta ja yhteiskunnan turvallisuusrakenteista luovuttiin. Nyt turvallisuusympäristön muuttuessa useampi maa pyrkii käynnistämään näitä yhteiskunnan turvallisuusrakenteita uudelleen, mikä on todella vaikeaa.

Suomi natoliittolaisenakin vastaa oman maan puolustamisesta. Naton artikla kolme velvoittaa jokaista jäsenmaata varautumaan puolustamaan itseään. Vasta tämän jälkeen tulee erikseen aktivoituna yhteisen puolustuksen artikla viisi. Suomalaisten itsenäisyys on siis jatkossakin omissa käsissä, joskin muiden tukemana.

Itsenäisyyspäivän lähestyessä mieleemme nousee kutsuntojen peruseetos. Sotilasvalan kaavan mukaan ”Minä tahdon kaikkialla ja kaikissa tilanteissa, rauhan ja sodan aikana puolustaa isänmaani koskemattomuutta, sen laillista valtiojärjestystä sekä valtakunnan laillista esivaltaa.”

Orismalan paapan tehtäväksi tuli ikäluokkansa mukana lunastaa juhannuksena 1919 vannomansa valan lupaus. Talvisodan alkaessa oli palvelukseen kutsuttu kaikkiaan yksitoista ikäluokkaa ja joulukuussa kutsuttiin vielä kolme lisää.

Viisailla ja pitkäkantoisilla päätöksillä pyrimme siihen, että Suomessa ei enää koskaan tarvitse viettää itsenäisyyspäivää rintamalla korsuissa, eikä kotona viestiä peläten.

Rauhallista itsenäisyyspäivää kaikille!

Mika Kalliomaa

Kenraalimajuri,

Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori