Kolumni: Epävarmuudesta on tullut uusi normaali

Suomen taloudessa on nähtävissä varovaista paranemista. Moni ennuste näyttää aiempaa valoisammalta, mutta muutos on hidas. Talous ei käänny yhdessä yössä, eikä parempi suunta näy heti yritysten tilauskirjoissa tai ihmisten arjessa. Ensin paranevat luvut, sitten tunnelmat, ja vasta sen jälkeen vaikutukset näkyvät laajemmin arjessa.

Samaan aikaan yritysten toimintaympäristöä varjostaa maailman melske. Viime vuosina yritykset ovat joutuneet sopeutumaan koronapandemiaan, energiakriisiin, inflaatioon, korkojen nousuun, sotiin ja kauppapoliittisiin jännitteisiin. Lisäksi teknologian kehitys muuttaa monia toimialoja vauhdilla.

Välillä tuntuu, että kun yksi kriisi alkaa hellittää, seuraava jo kolkuttelee ovella. Ehkä meidän onkin syytä hyväksyä, että epävarmuudesta on tullut uusi normaali.

Pitkään yrityksiä opetettiin toimimaan maailmassa, jossa tulevaisuutta pystyi ennustamaan kohtuullisen hyvin. Nyt näyttää siltä, että jatkuva muutos on pysyvä olotila. Siksi menestyminen ei enää perustu siihen, kuka osaa arvata tulevaisuuden prikulleen oikein. Enemmän ratkaisee se, kuka pystyy mukautumaan, oppimaan uutta ja uudistumaan tilanteen mukaan.

Epävarmuuden keskellä yritykset miettivät tarkasti rahan käyttöään. Investointeja harkitaan pidempään, rekrytointeja punnitaan tarkkaan ja uusia hankkeita arvioidaan kriittisesti.

Näin kuuluukin tehdä. Taloudesta pitääkin pitää huolta, eikä jokaiseen vastaantulevaan ideaan kannata lähteä pää kolmantena jalkana. Samalla kannattaa kuitenkin kysyä itseltään yksi tärkeä kysymys: miltä haluamme yrityksemme näyttävän, kun tämä vaihe on ohi ja tilanne paranee?

Jos kaikki paukut käytetään vain nykyhetkestä selviämiseen, vaarana on, että tulevaisuuden rakentaminen jää tekemättä. Moni menestyvä yritys onkin ottanut suurimmat kehitysaskeleensa juuri vaikeina aikoina. Kun markkina pakottaa katsomaan tekemistä uudesta vinkkelistä, löytyy usein myös uusia mahdollisuuksia. Asiakkaita kuunnellaan tarkemmin, toimintatapoja kehitetään ja asioita tehdään fiksummin kuin ennen.

Tämä ajattelutapa ei ole vieras Kyrönmaallakaan. Täällä on perinteisesti osattu tehdä töitä, sopeutua tilanteisiin ja etsiä ratkaisuja silloin, kun niitä on tarvittu. Ei ole jääty turhan pitkäksi aikaa tuleen makaamaan, vaan on katsottu eteenpäin ja laitettu hihat heilumaan.

Siksi yrityksen tavoite ei voi tänä päivänä olla vain selviytyä seuraavasta kriisistä.

Tavoitteen pitäisi olla se, että jokaisen haastavan vaiheen jälkeen yritys on hieman paremmassa kunnossa kuin ennen. Vahvempi, tehokkaampi, osaavampi ja lähempänä asiakkaitaan.

Täysin varmoja aikoja tuskin on näköpiirissä. Mutta ehkä siinä piilee myös mahdollisuus. Ne yritykset, jotka pystyvät uudistumaan silloinkin, kun maailma ympärillä heilahtelee milloin mistäkin suunnasta, rakentavat samalla pohjaa tulevalle kasvulle.

Pohjalaisille on aina ollut luontevaa katsoa enemmän eteenpäin kuin jäädä voivottelemaan vastatuulta. Sama neuvo toimii myös tämän päivän yrityksille.

Maailman melskeeseen emme voi suuresti vaikuttaa, mutta siihen voimme, millaisessa kunnossa oma yrityksemme on, kun seuraava kasvun vaihe alkaa.

Tomi Ristimäki

Kirjoittaja on vähäkyröläislähtöinen yritysjohtaja.