Pääkirjoitus: Juoru ei ole tiedon väärti

Pelastustoimen ensitiedotteiden julkaiseminen loppui lokakuun alussa, automaattisten ensitiedotteiden lähettäminen toimituksiin jo syyskuun alussa. Syyskuun aikana media on saanut totutella uuteen aikakauteen ja pohtia, millaiseksi onnettomuusuutisointi muuttuu uudistuksen seurauksena.

Tästä lähtien media saa tiedon onnettomuuksista ja muista hätätilanteista erillisen mediapalvelun kautta. Tekniset järjestelmät ja valtakunnallinen viestintä ovat sisäministeriön hoidossa, mutta alueellisesta tiedottamisesta vastaavat hyvinvointialueet.

Pelastustoimi on luvannut, että se tiedottaa edelleen merkittävistä onnettomuuksista ja vaaratilanteista, ja väestölle tärkeä tieto julkaistaan mahdollisimman nopeasti. Myös vaaratiedotteet ovat edelleen käytössä, ja tieliikenteeseen vaikuttavista merkittävistä tehtävistä kerrotaan Finntrafficin Tieliikennekeskuksen kautta.

Tarkoitus on tehdä hätätiedottamisesta entistä luotettavampaa ja tietoturvallisempaa. Samalla tässä kuitenkin siirretään tapausten arviointi viranomaisten käsiin. Valtiojohtoinen järjestelmä muuttuu yhä enemmän itseään säänteleväksi, kun neljännen valtiomahdin eli median vaikutusmahdollisuuksia kutistetaan.

Tilanteen uutisarvo on ennalta päätetty median puolesta.

Paikallislehti suhtautuu onnettomuusuutisiin muutenkin viileän rauhallisesti. Emme juokse jokaisen pillin perässä, ja jätämme sensaatiomaisten klikkiotsikoiden laatimisen iltapäivälehdille. Meidänkin etumme kuitenkin on, että alueen pelastuslaitokset tiedottavat hälytystehtävistä mieluummin liian tiheästi kuin liian harvaan.

Yksi syy on se, että jos oikeaa tietoa ei ole saatavilla, huhut saavat jalansijaa. Varmana tietona levitellään epäilyksiä, joilla ei välttämättä ole minkäänlaista totuuspohjaa. Usein jutut paisuvat matkan varrella pahemmiksi kuin alun perin olivatkaan.

Syyskuun aikana ilmeni myös, että tiedotteissa kerrotaan aiempaa niukemmin tarkentavaa tietoa tapahtumien sijainnista.

Uusien linjausten mukaan esimerkiksi tehtävän katuosoite voidaan korvata kylän tai kaupunginosan nimellä. Käytännössä tiedotteessa saattaa kuitenkin lukea vain paikkakunnan nimi, mikä ei kerro varsinaisesti sijainnista juuri mitään. Jos tulee tieto, että Seinäjoella palaa, tuli voi olla irti yhtä hyvin Peräseinäjoella kuin Myllykoskellakin. Kuntarajat ovat sen verran etäällä toisistaan, että niiden väliin mahtuu kylä jos toinenkin, paikallislehdistä puhumattakaan.

Koska muutos on tuore, on vielä varhaista sanoa mitään sen onnistumisesta. Käytännöt hakevat vielä uomaansa, joten toivotaan, että asiat asettuvat suotuisalle mallille. NS