Ministeri Partanen Isossakyrössä: "On tehtävä leikkauksia kaikilla sektoreilla"

Nadia Sandhu

ISOKYRÖ Kokoomuspuolue on kohdannut hallituskaudellaan ajoittain rajuakin arvostelua tekemiensä leikkausten takia. Isossakyrössä vieraillut sosiaaliturvaministeri Karoliina Partanen (kok.) vakuutteli paikalle tulleille, että säästölinja pitää.

– Olemme sopeuttaneet 2,5 miljardilla eurolla tällä hallituskaudella, ja tällä tiellä haluamme jatkaa. Vielä pitää sopeuttaa 8–11 miljardia.

Tämä sopeutus on Partasen mukaan tehtävä leikkaamalla julkisia menoja.

– Ei veronkorotuksilla. Se tie on käyty loppuun. Olemme niin korkean veroasteen maa, että ei paljon korkeamman veroasteen maita löydy, Partanen lausui.

Partanen latasi linjapuheitaan Waroon tuvalla, jossa juotiin ensin perinteiset pullakahvit ja sitten käytiin läpi kulunutta vaalikautta ja valmistauduttiin ensi kevään eduskuntavaaleihin. Paikalla olivat muun muassa kokoomuksen istuva kansanedustaja Janne Jukkola Lohtajalta, vähäkyröläinen kansanedustajaehdokas Susanna Koski ja laihialainen kansanedustajaehdokas Antti Tuomela.

Ministeri Partanen kävi vierailullaan ensin tutustumassa isokyröläiseen JV Nortech Metal -yritykseen ja tuli sitten tapaamaan kansaa Waroon tuvalle.

Päivän kantavana teemana oli luottamus tulevaan, ja sitä myös Partanen puheissaan korosti. Hänen ydinviestinsä oli, että jokaisen suomalaisen tulee osallistua yhteiskunnan rakentamiseen tekemällä työtä, ja työ on olennaista kilpailukyvyn kannalta.

– Meillä on tässä yhteiskunnassa ollut vähän sellainen sosialistinen asenne, että verottamalla hoidetaan ongelmat, ja ihmisiltä ei vaadita tarpeeksi. Sen sijaan on tehtävä leikkauksia kaikilla sektoreilla ja kannustettava ihmisiä töihin.

Ainoastaan turvallisuus ja koulutus ovat aloja, joilta Partanen ei leikkaisi. Hän totesi, että Suomen on oltava turvallinen maa, jossa saa hyvän koulutuksen ja sitä kautta hyvät eväät elämään.

Susanna Koski haastoi ministeriä kysymällä perusteluja kotihoidontuen lakkauttamisaikeille.

– Kotihoidontuki on yhteiskunnalle edullisin mahdollinen tapa lastenhoidon järjestämiseen. Mikä on logiikka kotihoidontuen leikkauksissa? Koski ihmetteli.

Partanen vastasi, että kyse ei olekaan säästöistä, vaan siitä, että lapset saataisiin varhaiskasvatuksen piiriin.

– Tiedetään, että suuri osa kotihoidontukea saavista perheistä kärsii lapsiperheköyhyydestä ja pienituloisuudesta. Tarkoitus olisi, että vanhemmat hakeutuisivat esimerkiksi työttömiksi työnhakijoiksi, jotta pääsevät parempien palveluiden piiriin.

Partanen kuitenkin myönsi, että Suomessa on hyvin erilaisissa tilanteissa olevia perheitä, eivätkä nämä ongelmat koske kaikkia. Myös kotihoito olisi edelleen mahdollista, mutta siihen ei saisi rahallista tukea.

– Jos kotihoidontuki poistettaisiin, kuten kokoomus on esittänyt, se ei tarkoita, etteikö kotona voisi olla lasten kanssa. Työsopimuslaissa on säädöspohja, jonka mukaan työsuhteessa oleva voi olla kotona lapsen kanssa, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta.

Laihialta eduskuntaan pyrkivä Antti Tuomela kertoi, että ehdotti jo yli vuosi sitten parlamentaarista työryhmää ratkomaan hyvinvointialueiden ongelmia. Sellainen on nyt aloittanut työnsä, mutta Tuomelan mukaan käynnistelyssä meni liian kauan.

– Tilanne on vakava. Rahoitusmalli on saatava uuteen uskoon, ja sen on oltava sellainen, johon voidaan sitoutua pitkäaikaisesti, Tuomela sanoi.

Ministeri myönsi, että rahoitusmallissa on haasteita, mutta nyt työtä on saatu edistettyä.

– Joitakin palikkoja on jo liikkunut ja yhtenäisiä mielipiteitä syntynyt. Niistä uutisoidaan myöhemmin.

Miten ministeri vastaa niille ihmisille, jotka ovat leikkausten jälkeen huolestuneita eläkkeistään ja siitä, onko Suomessa enää yhdenvertaiset mahdollisuudet kaikille?

– Emme ole leikkaamassa maksussa olevista eläkkeistä, eikä se oikeastaan ole edes mahdollista, koska perustuslaki sen kieltää. Meidän pitää pidentää työuria niin alusta, keskeltä kuin lopusta. Pitää myös pohtia, mistä kaikesta eläkettä kertyy, eli kertyykö sitä esimerkiksi korkeakoulututkintoajalta niin kuin tällä hetkellä.

Partanen vastasi myös, että eläkejärjestelmän hallinnointia on tarkasteltava ja pohdittava, onko niissä säästämisen varaa. Hänen mukaansa kolmikantatyöskentelyä on edelleen jatkettava säästöjen etsimiseksi.

– En usko, että indeksien jäädyttäminen auttaisi, kuten perussuomalaiset esitti. Ne ovat helppoja ratkaisuja, että yhdellä asialla hoidettaisiin kokonaisuutta. On löydettävä monia keinoja.

Yhdenvertaisuuteen hän otti kantaa toteamalla, että suurin haaste on ollut, että työtä ei ole ollut kaikille, jotka sitä haluaisivat tehdä. Hän luottaa siihen, että kun talous kasvaa, työpaikkojakin tulee lisää.

– Mutta on myös niin, että Suomi ei voi jatkaa tällä uralla, että meillä vaan alijäämät kasvavat ja verotetaan. Kohta ei ole enää veromaksuhalukkaita yrityksiä eikä ihmisiä.

Entä mikä on ministerin mukaan kolmannen sektorin merkitys kokonaisuudessa seuraavina vuosina?

– Kolmannelle sektorille on tehty mittavat säästöt. En usko, että sinne nyt ensisijaiseksi velkajarruohjelmassa ollaan suuntaamassa säästöjä, koska tällä kaudella niitä on tehty. Siellä on kuitenkin ollut säästämisen varaa: päällekkäisyyksiä ja sellaista hallinnollista työtä, joka ei ole ollut ihmistä kohtaavassa työssä. Tätä me on haluttu oikaista.