A-
A+
Pia Korpela-Mäki
VÄHÄKYRÖ/ISOKYRÖ Paikallishistoriasta kiinnostuneita hemmotellaan, sillä nyt voi perehtyä kahteen uuteen kotiseutukirjaan.
Vähänkyrön 17. kotiseutukirja on ilmestynyt hiljattain. Isonkyrön 19. vastaava teos saatiin painosta jo kesällä.
Vähänkyrön kirja alkaa Saarenpään vanhan Rintakylän esittelyllä. Yhteensä 14 juttua yhdistävät aiheet ovat menneiden aikojen Vähäkyrö ja sen eletty elämä.
Teoksen päätoimittaja Pekka Mäenpää kertoo, että se on saatu aikaan laajan yhteistyön tuloksena.
Hän itse on kirjoittanut jutun muun muassa puukkojunkkareiden ajasta Vähässäkyrössä. Häjyjä oli Mäenpään mukaan aikoinaan joka pitäjässä Etelä-Pohjanmaalla.
– Se on hyvä tuoda julki, hän muistuttaa.
Vähänkyrön kotiseutukirjassa uhmataan esimerkiksi kylmyyttä ja kuolemaa kaukana kotoa, lämmitetään Vähänkyrön kirkkoa ja saadaan postia talvisodasta. Kulttuuripersoona Väinö Alasen elämää valotetaan laajan henkilökuvan kautta. Samalla muistutetaan, että paikallisen kulttuurin sydän sykkii ihmisissä, jotka antavat aikaansa ja osaamistaan yhteisön käyttöön.
Viikinkiaikaisia löytöjä, paikallisia pläkkyriperinteitä, kevättulvia ja Suomen sodan urhojakaan ei ole unohdettu. Osuuskauppaväkeä tehdään tutuksi kahdessakin eri jutussa.
Kotiseutukirjoja tehdään talkoilla harrastuspohjalta.
– Tämä on minulle harrastus, mutta uuden kirjan päätoimittaminen vie toki oman aikansa. Meillä on ollut ringissä ihan mukavasti kirjoittajia, mutta vaikka saisi heitä enemmänkin olla. Uusia juttuja on tehty aika pitkälti toiveiden ja tarjonnan mukaan, valottaa Mäenpää.
Vähäkyrö-Seuran puheenjohtaja Reino Paloniemi sanoo kotiseutukirjojen olevan muistutus siitä, että on sitä eletty ennenkin, ja hyvin onkin eletty.
– Pekan osuus uudesta kirjastamme on hyvin merkittävä, hän kehuu.
Vähänkyrön uuden kirjan on julkaissut Vähäkyrö-Seura ja Eteläpohjalaiset Juuret. Työryhmään ovat kuuluneet Mäenpään ja Paloniemen lisäksi Risto Kiviranta ja Matti Lehtiö. Kirjan on taittanut Tiina Siika-aho.
Kirjoja on myynnissä Reino Paloniemellä, Vähäkyrö-Seuran tilaisuuksissa, Vähäkyrö-talon yhteispalvelupisteessä, Eteläpohjalaisten Juurten verkkokaupassa ja Takataskun joulupuodissa Isossakyrössä.
Isonkyrön uusimmassa kotiseutukirjassa on reilut kymmenen juttua. Niissä käydään ainakin maatalousnäyttelyssä, selvitetään Sorto-sukunimen vaiheita ja kuvataan Orismalaa toisen maailmansodan aikana. Tutuiksi tulevat niin Orisbergin Uusipruukki kuin lukkari Sevón ja hänen perintönsä.
Teoksen päätoimittaja, Eteläpohjalaisten Juurten yhteyshenkilö Matti Lehtiö on kirjoittanut jutun muun muassa Tervajoen virtausuoman kääntämisestä. Hän kertoo tekevänsä kotiseutukirjoja, koska haluaa hyödyntää kertynyttä materiaalia kaikkien iloksi.
Isonkyrön uuden kirjan on julkaissut Eteläpohjalaiset Juuret. Sen ulkoasusta vastaa Outi Mentula. Kirjoja on myynnissä Eteläpohjalaisten Juurten verkkokaupassa ja Takataskun joulupuodissa.
Lehtiö vinkkaa, että lähiaikoina ilmestyvät Ylistaron uusi kotiseutukirja sekä omat kuvakirjat Isonkyrön Palhojaisten ja Yryselän kylistä.
Hän suunnittelee ensimmäistä kuvakirjaa myös Vähästäkyröstä.
– Minulla on suurin piirtein yhden kirjan kuvat koossa. Toivon, että Vähäkyrö-Seura lähtisi sen toiseksi julkaisijaksi. Isostakyröstä olen tehnyt monta kuvakirjaa, Lehtiö kertoo.
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
Kuvagalleria
A-
A+
Pia Korpela-Mäki
VÄHÄKYRÖ/ISOKYRÖ Paikallishistoriasta kiinnostuneita hemmotellaan, sillä nyt voi perehtyä kahteen uuteen kotiseutukirjaan.
Vähänkyrön 17. kotiseutukirja on ilmestynyt hiljattain. Isonkyrön 19. vastaava teos saatiin painosta jo kesällä.
Vähänkyrön kirja alkaa Saarenpään vanhan Rintakylän esittelyllä. Yhteensä 14 juttua yhdistävät aiheet ovat menneiden aikojen Vähäkyrö ja sen eletty elämä.
Teoksen päätoimittaja Pekka Mäenpää kertoo, että se on saatu aikaan laajan yhteistyön tuloksena.
Hän itse on kirjoittanut jutun muun muassa puukkojunkkareiden ajasta Vähässäkyrössä. Häjyjä oli Mäenpään mukaan aikoinaan joka pitäjässä Etelä-Pohjanmaalla.
– Se on hyvä tuoda julki, hän muistuttaa.
Vähänkyrön kotiseutukirjassa uhmataan esimerkiksi kylmyyttä ja kuolemaa kaukana kotoa, lämmitetään Vähänkyrön kirkkoa ja saadaan postia talvisodasta. Kulttuuripersoona Väinö Alasen elämää valotetaan laajan henkilökuvan kautta. Samalla muistutetaan, että paikallisen kulttuurin sydän sykkii ihmisissä, jotka antavat aikaansa ja osaamistaan yhteisön käyttöön.
Viikinkiaikaisia löytöjä, paikallisia pläkkyriperinteitä, kevättulvia ja Suomen sodan urhojakaan ei ole unohdettu. Osuuskauppaväkeä tehdään tutuksi kahdessakin eri jutussa.
Kotiseutukirjoja tehdään talkoilla harrastuspohjalta.
– Tämä on minulle harrastus, mutta uuden kirjan päätoimittaminen vie toki oman aikansa. Meillä on ollut ringissä ihan mukavasti kirjoittajia, mutta vaikka saisi heitä enemmänkin olla. Uusia juttuja on tehty aika pitkälti toiveiden ja tarjonnan mukaan, valottaa Mäenpää.
Vähäkyrö-Seuran puheenjohtaja Reino Paloniemi sanoo kotiseutukirjojen olevan muistutus siitä, että on sitä eletty ennenkin, ja hyvin onkin eletty.
– Pekan osuus uudesta kirjastamme on hyvin merkittävä, hän kehuu.
Vähänkyrön uuden kirjan on julkaissut Vähäkyrö-Seura ja Eteläpohjalaiset Juuret. Työryhmään ovat kuuluneet Mäenpään ja Paloniemen lisäksi Risto Kiviranta ja Matti Lehtiö. Kirjan on taittanut Tiina Siika-aho.
Kirjoja on myynnissä Reino Paloniemellä, Vähäkyrö-Seuran tilaisuuksissa, Vähäkyrö-talon yhteispalvelupisteessä, Eteläpohjalaisten Juurten verkkokaupassa ja Takataskun joulupuodissa Isossakyrössä.
Isonkyrön uusimmassa kotiseutukirjassa on reilut kymmenen juttua. Niissä käydään ainakin maatalousnäyttelyssä, selvitetään Sorto-sukunimen vaiheita ja kuvataan Orismalaa toisen maailmansodan aikana. Tutuiksi tulevat niin Orisbergin Uusipruukki kuin lukkari Sevón ja hänen perintönsä.
Teoksen päätoimittaja, Eteläpohjalaisten Juurten yhteyshenkilö Matti Lehtiö on kirjoittanut jutun muun muassa Tervajoen virtausuoman kääntämisestä. Hän kertoo tekevänsä kotiseutukirjoja, koska haluaa hyödyntää kertynyttä materiaalia kaikkien iloksi.
Isonkyrön uuden kirjan on julkaissut Eteläpohjalaiset Juuret. Sen ulkoasusta vastaa Outi Mentula. Kirjoja on myynnissä Eteläpohjalaisten Juurten verkkokaupassa ja Takataskun joulupuodissa.
Lehtiö vinkkaa, että lähiaikoina ilmestyvät Ylistaron uusi kotiseutukirja sekä omat kuvakirjat Isonkyrön Palhojaisten ja Yryselän kylistä.
Hän suunnittelee ensimmäistä kuvakirjaa myös Vähästäkyröstä.
– Minulla on suurin piirtein yhden kirjan kuvat koossa. Toivon, että Vähäkyrö-Seura lähtisi sen toiseksi julkaisijaksi. Isostakyröstä olen tehnyt monta kuvakirjaa, Lehtiö kertoo.
Ajankohtaista
Kalluppi
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
A-
A+
Pia Korpela-Mäki
VÄHÄKYRÖ/ISOKYRÖ Paikallishistoriasta kiinnostuneita hemmotellaan, sillä nyt voi perehtyä kahteen uuteen kotiseutukirjaan.
Vähänkyrön 17. kotiseutukirja on ilmestynyt hiljattain. Isonkyrön 19. vastaava teos saatiin painosta jo kesällä.
Vähänkyrön kirja alkaa Saarenpään vanhan Rintakylän esittelyllä. Yhteensä 14 juttua yhdistävät aiheet ovat menneiden aikojen Vähäkyrö ja sen eletty elämä.
Teoksen päätoimittaja Pekka Mäenpää kertoo, että se on saatu aikaan laajan yhteistyön tuloksena.
Hän itse on kirjoittanut jutun muun muassa puukkojunkkareiden ajasta Vähässäkyrössä. Häjyjä oli Mäenpään mukaan aikoinaan joka pitäjässä Etelä-Pohjanmaalla.
– Se on hyvä tuoda julki, hän muistuttaa.
Vähänkyrön kotiseutukirjassa uhmataan esimerkiksi kylmyyttä ja kuolemaa kaukana kotoa, lämmitetään Vähänkyrön kirkkoa ja saadaan postia talvisodasta. Kulttuuripersoona Väinö Alasen elämää valotetaan laajan henkilökuvan kautta. Samalla muistutetaan, että paikallisen kulttuurin sydän sykkii ihmisissä, jotka antavat aikaansa ja osaamistaan yhteisön käyttöön.
Viikinkiaikaisia löytöjä, paikallisia pläkkyriperinteitä, kevättulvia ja Suomen sodan urhojakaan ei ole unohdettu. Osuuskauppaväkeä tehdään tutuksi kahdessakin eri jutussa.
Kotiseutukirjoja tehdään talkoilla harrastuspohjalta.
– Tämä on minulle harrastus, mutta uuden kirjan päätoimittaminen vie toki oman aikansa. Meillä on ollut ringissä ihan mukavasti kirjoittajia, mutta vaikka saisi heitä enemmänkin olla. Uusia juttuja on tehty aika pitkälti toiveiden ja tarjonnan mukaan, valottaa Mäenpää.
Vähäkyrö-Seuran puheenjohtaja Reino Paloniemi sanoo kotiseutukirjojen olevan muistutus siitä, että on sitä eletty ennenkin, ja hyvin onkin eletty.
– Pekan osuus uudesta kirjastamme on hyvin merkittävä, hän kehuu.
Vähänkyrön uuden kirjan on julkaissut Vähäkyrö-Seura ja Eteläpohjalaiset Juuret. Työryhmään ovat kuuluneet Mäenpään ja Paloniemen lisäksi Risto Kiviranta ja Matti Lehtiö. Kirjan on taittanut Tiina Siika-aho.
Kirjoja on myynnissä Reino Paloniemellä, Vähäkyrö-Seuran tilaisuuksissa, Vähäkyrö-talon yhteispalvelupisteessä, Eteläpohjalaisten Juurten verkkokaupassa ja Takataskun joulupuodissa Isossakyrössä.
Isonkyrön uusimmassa kotiseutukirjassa on reilut kymmenen juttua. Niissä käydään ainakin maatalousnäyttelyssä, selvitetään Sorto-sukunimen vaiheita ja kuvataan Orismalaa toisen maailmansodan aikana. Tutuiksi tulevat niin Orisbergin Uusipruukki kuin lukkari Sevón ja hänen perintönsä.
Teoksen päätoimittaja, Eteläpohjalaisten Juurten yhteyshenkilö Matti Lehtiö on kirjoittanut jutun muun muassa Tervajoen virtausuoman kääntämisestä. Hän kertoo tekevänsä kotiseutukirjoja, koska haluaa hyödyntää kertynyttä materiaalia kaikkien iloksi.
Isonkyrön uuden kirjan on julkaissut Eteläpohjalaiset Juuret. Sen ulkoasusta vastaa Outi Mentula. Kirjoja on myynnissä Eteläpohjalaisten Juurten verkkokaupassa ja Takataskun joulupuodissa.
Lehtiö vinkkaa, että lähiaikoina ilmestyvät Ylistaron uusi kotiseutukirja sekä omat kuvakirjat Isonkyrön Palhojaisten ja Yryselän kylistä.
Hän suunnittelee ensimmäistä kuvakirjaa myös Vähästäkyröstä.
– Minulla on suurin piirtein yhden kirjan kuvat koossa. Toivon, että Vähäkyrö-Seura lähtisi sen toiseksi julkaisijaksi. Isostakyröstä olen tehnyt monta kuvakirjaa, Lehtiö kertoo.
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
Kuvagalleria