A-
A+
Isonkyrön sote-asema suljettaisiin jo ensi vuonna, jos arviointiryhmän ehdotus menee läpi sellaisenaan.
Nadia Sandhu
Nadia Sandhu
ISOKYRÖ/YLISTARO Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue on arviointimenettelyssä, ja sen vuoksi säästöjä haetaan nyt arviointiryhmän voimin. Ryhmä esittää, että Isonkyrön nykyinen sote-asema lakkautettaisiin syksyllä 2027. Ylistaron sote-piste suljettaisiin jo alkuvuodesta 2027.
Vuonna 2028 olisi Isonkyrön hammashoitolan vuoro sammuttaa valot, kun suun terveydenhuollon palvelut siirtyisivät Seinäjoen sote-keskukseen.
Lääkärin ja hoitajan vastaanotolle ei siten enää pääsisi Isossakyrössä eikä Ylistarossa.
Näiden palvelujen perässä pitäisi mennä Seinäjoelle.
Esityksen taustalla on Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen tavoite tasapainottaa taloutta vuoteen 2030 mennessä ja vähentää kiinteistö- sekä henkilöstökustannuksia. Arviointiryhmän mukaan palveluverkko on edelleen liian tiheä suhteessa väestöön, palvelutarpeeseen ja käytettävissä oleviin resursseihin. Taloutta on yritetty saada kuntoon hyvinvointialueen omin voimin, mutta kun säästöt eivät ole olleet riittävät.
Arviointiryhmän puheenjohtaja Jyrki Myllyvirta toteaa, että sopeuttaminen on välttämätöntä. Ei ole todennäköistä, että nyt esiteltyjä leikkauksia lähdettäisiin enää merkittävästi purkamaan.
– Tätä on valmisteltu asiantuntijoiden kanssa. Hyvinvointialue on aikoinaan strategiassaan jo hyväksynyt taloustavoitteet, joita ei voida saavuttaa, jos ei tehdä muutoksia sekä toiminnan tapojen ja painotusten että palveluverkon suhteen.
Myllyvirta kertoo, että arviointiryhmä käsitteli monenlaisia malleja, myös sellaisia, joissa olisi keskitetty palveluita vielä enemmän kuin lopullisessa esityksessä. Tämä malli oli hänen mukaansa sellainen, joka turvaisi kaikesta huolimatta kaikissa maakunnan osissa palvelut kohtuullisen lähellä.
Arviointiryhmässä oli esillä lopulta kolme mahdollista sopeuttamismallia, joista nyt esitelty katsottiin parhaaksi. Muina vaihtoehtoina olivat niin sanottu juustohöylämalli, jossa olisi säilytetty vanhoja rakenteita, mutta säästetty kauttaaltaan. Toinen vaihtoehto olisi ollut erikoissairaanhoidosta säästäminen. Nämä mallit olisivat käytännössä toiminnallisesti mahdottomia. Erikoissairaanhoidosta leikkaaminen myös vaarantaisi vakavasti laajan päivystyksen sairaalan.
Hyvinvointialueiden rahoitusmallia käsitellään paraikaa valtakunnan tasolla puolueiden parlamentaarisessa työryhmässä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL julkisti keskiviikkona selvityksen, jonka mukaan rahoitusmallia pitäisi muuttaa.
Jyrki Myllyvirta myöntää, että rahoitusmallissa on korjattavaa. Nämä muutokset eivät kuitenkaan peruuttaisi nyt esitetynkaltaisia säästöjä.
– Koska hyvinvointialueiden kokonaisrahoitus ei kuitenkaan kasva nykyisessä taloustilanteessa, isoja muutoksia ei tapahdu. Se on jonkinlaista poliittista realismia, hän toteaa.
Arviointiryhmän esitys tulee aluevaltuuston käsittelyyn tavalliseen tapaan, ja se käsitellään talousarvion yhteydessä. Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen aluehallituksen kokous oli maanantaina 26. lokakuuta. Aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että se merkitsee arviointiryhmän toimenpide-ehdotuksen ja suositukset tiedoksi.
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
Kuvagalleria
A-
A+
Isonkyrön sote-asema suljettaisiin jo ensi vuonna, jos arviointiryhmän ehdotus menee läpi sellaisenaan.
Nadia Sandhu
Nadia Sandhu
ISOKYRÖ/YLISTARO Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue on arviointimenettelyssä, ja sen vuoksi säästöjä haetaan nyt arviointiryhmän voimin. Ryhmä esittää, että Isonkyrön nykyinen sote-asema lakkautettaisiin syksyllä 2027. Ylistaron sote-piste suljettaisiin jo alkuvuodesta 2027.
Vuonna 2028 olisi Isonkyrön hammashoitolan vuoro sammuttaa valot, kun suun terveydenhuollon palvelut siirtyisivät Seinäjoen sote-keskukseen.
Lääkärin ja hoitajan vastaanotolle ei siten enää pääsisi Isossakyrössä eikä Ylistarossa.
Näiden palvelujen perässä pitäisi mennä Seinäjoelle.
Esityksen taustalla on Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen tavoite tasapainottaa taloutta vuoteen 2030 mennessä ja vähentää kiinteistö- sekä henkilöstökustannuksia. Arviointiryhmän mukaan palveluverkko on edelleen liian tiheä suhteessa väestöön, palvelutarpeeseen ja käytettävissä oleviin resursseihin. Taloutta on yritetty saada kuntoon hyvinvointialueen omin voimin, mutta kun säästöt eivät ole olleet riittävät.
Arviointiryhmän puheenjohtaja Jyrki Myllyvirta toteaa, että sopeuttaminen on välttämätöntä. Ei ole todennäköistä, että nyt esiteltyjä leikkauksia lähdettäisiin enää merkittävästi purkamaan.
– Tätä on valmisteltu asiantuntijoiden kanssa. Hyvinvointialue on aikoinaan strategiassaan jo hyväksynyt taloustavoitteet, joita ei voida saavuttaa, jos ei tehdä muutoksia sekä toiminnan tapojen ja painotusten että palveluverkon suhteen.
Myllyvirta kertoo, että arviointiryhmä käsitteli monenlaisia malleja, myös sellaisia, joissa olisi keskitetty palveluita vielä enemmän kuin lopullisessa esityksessä. Tämä malli oli hänen mukaansa sellainen, joka turvaisi kaikesta huolimatta kaikissa maakunnan osissa palvelut kohtuullisen lähellä.
Arviointiryhmässä oli esillä lopulta kolme mahdollista sopeuttamismallia, joista nyt esitelty katsottiin parhaaksi. Muina vaihtoehtoina olivat niin sanottu juustohöylämalli, jossa olisi säilytetty vanhoja rakenteita, mutta säästetty kauttaaltaan. Toinen vaihtoehto olisi ollut erikoissairaanhoidosta säästäminen. Nämä mallit olisivat käytännössä toiminnallisesti mahdottomia. Erikoissairaanhoidosta leikkaaminen myös vaarantaisi vakavasti laajan päivystyksen sairaalan.
Hyvinvointialueiden rahoitusmallia käsitellään paraikaa valtakunnan tasolla puolueiden parlamentaarisessa työryhmässä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL julkisti keskiviikkona selvityksen, jonka mukaan rahoitusmallia pitäisi muuttaa.
Jyrki Myllyvirta myöntää, että rahoitusmallissa on korjattavaa. Nämä muutokset eivät kuitenkaan peruuttaisi nyt esitetynkaltaisia säästöjä.
– Koska hyvinvointialueiden kokonaisrahoitus ei kuitenkaan kasva nykyisessä taloustilanteessa, isoja muutoksia ei tapahdu. Se on jonkinlaista poliittista realismia, hän toteaa.
Arviointiryhmän esitys tulee aluevaltuuston käsittelyyn tavalliseen tapaan, ja se käsitellään talousarvion yhteydessä. Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen aluehallituksen kokous oli maanantaina 26. lokakuuta. Aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että se merkitsee arviointiryhmän toimenpide-ehdotuksen ja suositukset tiedoksi.
Ajankohtaista
Kalluppi
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
A-
A+
Isonkyrön sote-asema suljettaisiin jo ensi vuonna, jos arviointiryhmän ehdotus menee läpi sellaisenaan.
Nadia Sandhu
Nadia Sandhu
ISOKYRÖ/YLISTARO Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue on arviointimenettelyssä, ja sen vuoksi säästöjä haetaan nyt arviointiryhmän voimin. Ryhmä esittää, että Isonkyrön nykyinen sote-asema lakkautettaisiin syksyllä 2027. Ylistaron sote-piste suljettaisiin jo alkuvuodesta 2027.
Vuonna 2028 olisi Isonkyrön hammashoitolan vuoro sammuttaa valot, kun suun terveydenhuollon palvelut siirtyisivät Seinäjoen sote-keskukseen.
Lääkärin ja hoitajan vastaanotolle ei siten enää pääsisi Isossakyrössä eikä Ylistarossa.
Näiden palvelujen perässä pitäisi mennä Seinäjoelle.
Esityksen taustalla on Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen tavoite tasapainottaa taloutta vuoteen 2030 mennessä ja vähentää kiinteistö- sekä henkilöstökustannuksia. Arviointiryhmän mukaan palveluverkko on edelleen liian tiheä suhteessa väestöön, palvelutarpeeseen ja käytettävissä oleviin resursseihin. Taloutta on yritetty saada kuntoon hyvinvointialueen omin voimin, mutta kun säästöt eivät ole olleet riittävät.
Arviointiryhmän puheenjohtaja Jyrki Myllyvirta toteaa, että sopeuttaminen on välttämätöntä. Ei ole todennäköistä, että nyt esiteltyjä leikkauksia lähdettäisiin enää merkittävästi purkamaan.
– Tätä on valmisteltu asiantuntijoiden kanssa. Hyvinvointialue on aikoinaan strategiassaan jo hyväksynyt taloustavoitteet, joita ei voida saavuttaa, jos ei tehdä muutoksia sekä toiminnan tapojen ja painotusten että palveluverkon suhteen.
Myllyvirta kertoo, että arviointiryhmä käsitteli monenlaisia malleja, myös sellaisia, joissa olisi keskitetty palveluita vielä enemmän kuin lopullisessa esityksessä. Tämä malli oli hänen mukaansa sellainen, joka turvaisi kaikesta huolimatta kaikissa maakunnan osissa palvelut kohtuullisen lähellä.
Arviointiryhmässä oli esillä lopulta kolme mahdollista sopeuttamismallia, joista nyt esitelty katsottiin parhaaksi. Muina vaihtoehtoina olivat niin sanottu juustohöylämalli, jossa olisi säilytetty vanhoja rakenteita, mutta säästetty kauttaaltaan. Toinen vaihtoehto olisi ollut erikoissairaanhoidosta säästäminen. Nämä mallit olisivat käytännössä toiminnallisesti mahdottomia. Erikoissairaanhoidosta leikkaaminen myös vaarantaisi vakavasti laajan päivystyksen sairaalan.
Hyvinvointialueiden rahoitusmallia käsitellään paraikaa valtakunnan tasolla puolueiden parlamentaarisessa työryhmässä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL julkisti keskiviikkona selvityksen, jonka mukaan rahoitusmallia pitäisi muuttaa.
Jyrki Myllyvirta myöntää, että rahoitusmallissa on korjattavaa. Nämä muutokset eivät kuitenkaan peruuttaisi nyt esitetynkaltaisia säästöjä.
– Koska hyvinvointialueiden kokonaisrahoitus ei kuitenkaan kasva nykyisessä taloustilanteessa, isoja muutoksia ei tapahdu. Se on jonkinlaista poliittista realismia, hän toteaa.
Arviointiryhmän esitys tulee aluevaltuuston käsittelyyn tavalliseen tapaan, ja se käsitellään talousarvion yhteydessä. Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen aluehallituksen kokous oli maanantaina 26. lokakuuta. Aluehallitus esittää aluevaltuustolle, että se merkitsee arviointiryhmän toimenpide-ehdotuksen ja suositukset tiedoksi.
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
Kuvagalleria