Seinäjoelle ylijäämäinen talousarvio – Veroprosentteihin ei esitetä muutoksia

Elina Koski

SEINÄJOKI Seinäjoen talousarvioesitys on 5,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Suomen ruokapääkaupunkina ja yrittäjyyskaupunkina itseään pitävä Seinäjoki kasvaa, mutta jatkaa ensi vuonna sopeutuksia, uudistuksia ja tiukkaa taloudenhoitoa. Tässä kaikessa kaupunki hyödyntää muun muassa digitalisaatiota ja tekoälyä.

– Tulos on varsin hyvä, mutta se ei riitä, rahoitusjohtaja Mika Itänen kiteyttää.

Kaupunginjohtaja Jaakko Kiiskilä ja Itänen muistuttavat, että voitolliseen tulokseen on ylletty kunta- ja valtiontalouden vaikeuksista ja epävarmoista ajoista huolimatta. Vaikka Suomen talouden käänne orastaa, jalat pidetään maassa, eikä tulevaisuutta rakenneta datakeskusmiljoonien varaan.

– Valtion suunnitelmat heikentävät kuntataloutta ja näkyvät muun muassa valtionosuusvähennyksinä. Emme voi hykerrellä keinutuolissa ja odottaa parempia aikoja. Meidän on luotava mahdollisuuksia ja valmistauduttava, Kiiskilä viitoittaa.

– Tehdään itse se, mitä pystytään, Itänen täydentää.

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys perustuu nykyisiin veroprosentteihin. Tuloveroprosentiksi esitetään edelleen 9,2 prosenttia.

Kunnallisverotuloja arvioidaan kertyvän ensi vuonna 147,9 miljoonaa euroa, kiinteistöveroja 30 miljoonaa euroa ja yhteisöveroja noin 17 miljoonaa euroa.

– Tulevaisuudessa pärjäävät ne kunnat, jotka kasvavat ja saavat hyvin verotuloja. Verotulojen suhteellinen merkitys kasvaa, Itänen toteaa.

Valtionosuuksia Seinäjoki saanee 34 miljoonaa euroa.

Kaupungin lainamäärä vähenee ensi vuonna 143 euroa asukasta kohden. Arvion mukaan lainaa on vuoden 2027 lopussa 367,7 miljoonaa euroa eli 5 379 euroa kaupunkilaista kohden.

Seinäjoki aikoo käyttää investointeihinsa 33,3 miljoonaa euroa. Hankkeet painottuvat sivistykseen, opetukseen ja varhaiskasvatukseen. Lintuviidan ja Alakylän kouluja sekä Hyllykallion päiväkotia laajennetaan, ja Nurmossa alkaa liikuntahallin laajennusremontti.

Suunnitteilla on alle 10 uutta virkaa, mikä on Kiiskilän mukaan historiallisen vähän.

– Varautuminen on korostunut viime vuosina. Niinpä kaupungin turvallisuustyöhön tulee turvallisuuskoordinaattori.

Seinäjoen talous alkaa olla kestävillä raiteilla silloin, kun toimintakate kasvaa vuodesta toiseen enintään 2 prosenttia. Ensi vuoden toimintakatekasvu on 1,6 prosenttia eli kaupunkistrategian tavoitteen mukainen.

Jos toimintakate kyetään pitämään alle 2 prosenttina, se mahdollistaa reilun 30 miljoonan euron vuosikatteen ja noin 10 miljoonan euron tuloksen. Silloin kaupungin velka pienenee.

Talousarvioesityksen vuosikate on 27,3 miljoonaa euroa eli 399 euroa asukasta kohden. Se kattaa investoinneista aiheutuvista poistoista 124 prosenttia ja nettoinvestoinneista 82 prosenttia. Tässä tarvitaan tulosparannusta, Itänen huomauttaa.

Vahva käyttötalous turvaa kestävän kasvun, investointikyvyn ja palvelujen rahoituksen. Uudessa kaupunkistrategiassa painotetaan yrittäjyyttä ja hallittua kasvua.

– Terve talous pidetään päätöksenteon keskiössä pito- ja vetovoimaista kaupunkia rakennettaessa, Kiiskilä linjaa.

Sopeutuksia tarvitaan edelleen. Rakenteellisen talouden sopeutusohjelman eli Rakson tavoitteena on 15 miljoonan euron pysyvät säästöt vuoden 2028 loppuun mennessä.

Kaupunki on saavuttanut päätöksillään vähän yli 4 miljoonan euron pysyvän toimintakateparannuksen. Tavoitteena on vähintään 5 miljoonan euron vuotuinen, pysyvä tulosparannus.

Rakso on onnistunut Kiiskilän mukaan erinomaisesti, mutta työtä ei pidä jättää kesken. Ensi vuoden talousarvioesityksessä on noin 1,6 miljoonaa euroa sopeutuksia ja mahdollisia organisaatiomuutoksia. Isoimmat päätökset on tehty.

– Talousarvio ei sisällä lomautuksia eikä irtisanomisia. Pikavoittoja ei tarvita, koska muutamme rakenteita.

– Hanskoja ei pidä pudottaa missään vaiheessa. Toivon, että pääsemme eroon ”raksoajattelusta” ja taloudenhoidosta tulee arkista työtä.

Seinäjoen kaupunginvaltuusto päättää talousarviosta 9. marraskuuta.