A-
A+
Harkitsen varta vasten, mihin tehtäviin oikeasti tarvitsen tekoälyä.
Maria Matilainen
Nadia Sandhu
ISOKYRÖ Joskus tekoäly voi aiheuttaa yllättäviäkin oivalluksia. Maria Matilaiselle sellainen tuli, kun hän pyysi tekoälyä analysoimaan kotisivujaan. Runsaan sisällön joukosta tekoäly nosti esiin tyyliltään muista poikkeavan tekstin.
– Se oli juuri se teksti, jonka kotisivujani joskus muokannut markkinointikonsultti ole sivuille laatinut. Teksti oli hyvää kieltä, mutta tekoälyohjelma erotti, että se ei ollut minun kirjoittamani.
Se vahvisti Matilaisen tunnetta siitä, että oma ääni on arvokas niin kotisivuilla kuin vaikkapa sosiaalisen median viesteissä. Matilaisen yritys Ellipsi on hänen omien sanojensa mukaan yhden naisen asiantuntijayritys erityisen lapsuuden ja nuoruuden äärellä. Hän pitää koulutuksia sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan ammattilaisille, lasten ja nuorten psykoterapiaa sekä yksityisen erityisopetuksen palveluita. Yksinyrittäjän arkeen kuuluu paljon myös hallinnollisia tehtäviä ja viestintää, joissa Matilainen kokee hyötyvänsä tekoälytyökaluista.
– Esimerkiksi kotisivujen optimointi ja uutiskirjeiden postituslistojen hallinta ovat töitä, joissa oma osaamiseni on rajallinen. Ostan palveluja näiden alojen ammattilaisilta, mutta ihan jokaisen pienen asian kanssa en halua heitäkään kuormittaa.
Otetaanpa esimerkki. Ellipsin verkkosivuilla on lomakkeita, joiden kautta voi tilata materiaaleja. Niiden ulkoasun muokkaamiseen tarvittaisiin kuitenkin pieni koodinpätkä, jonka avulla voi muuttaa vaikkapa jonkin tietyn osion väriä.
– En itse osaa koodata, mutta voin pyytää tekoälyä muokkaamaan koodia siten, että osion väri vaihtuu.
Sitten on tehtäviä, joissa Maria Matilainen ei missään nimessä käyttäisi tekoälyä. Psykoterapiassa ja ihmisten kanssa tehtävässä asiakastyössä mikään ei korvaa aitoa asiantuntijaa.
– Tekoäly ei koskaan korvaa kahden ihmisen välistä kohtaamista ja kuulluksi tulemisen kokemusta.
Hän on käyttänyt tekoälyä myös ideoinnin apuna ja yritystoiminnan kehittämisessä. Sitä varten hän on tehnyt tekoälyagentin eli antanut tekoälyohjelmalle tietyn tavoitteen. Tämän agentin hän on määritellyt kriittiseksi, koska siitä on usein enemmän hyötyä kuin käyttäjänsä jokaista mielipidettä myötäilevistä vastauksista.
– Silti oli aivan toisenlaista käydä keskustelua kehittämisestä oikean ihmisen kanssa, kuten tein saatuani Leader-tuen avulla mentorin eli oppaan erääseen projektiini, Matilainen pohtii.
Samasta syystä hän ei ole huolissaan oman ammattikuntansa tulevaisuudesta ainakaan digitaalisen kehityksen valossa. Siihen tarvittaisiin tekoäly, joka voi pitää koulutuksen ilmeikkäästi ja elävästi, inhimillisesti.
Juuri nyt tekoälyn käytöstä esitetään vahvoja mielipiteitä julkisessa keskustelussa. Maria Matilainen suhtautuu uhkiin ja mahdollisuuksiin uteliaasti mutta varovasti.
– Harkitsen varta vasten, mihin tehtäviin oikeasti tarvitsen tekoälyä. En esimerkiksi tee huvin vuoksi hassuja meemejä tai muuta sellaista, koska tekoäly kuluttaa paljon energiaa ja luonnonvaroja.
Viestinnässään hän haluaa vastedeskin säilyttää oman äänensä, ja siksi hän ei laadi esimerkiksi sosiaalisen median postauksia tekoälyllä. Syynä on myös se, että tekoälyllä tuotettua sisältöä on jo niin paljon tarjolla.
– Julkaisutahdista on tullut niin nopea, että olen lähtenyt tietoisesti uimaan tässä vastavirtaan.
Ratkaisuna on ollut pitäytyä samassa julkaisutahdissa kuin tähänkin asti ja varmistaa, että viesteissä on todellista asiaa.
– Sen pitää olla minun kynästäni ja ajatuksistani peräisin. Jos ei tule mitään mieleen, postausta ei tule.
Isokyröläinen viestinnän ammattilainen ja tekoälyn käytön asiantuntija Piritta Seppälä kertoi tekoälyn hyödyntämisestä Kyrönmaan ja Laihian alueen yrittäjille lähityöpajassa.
Suomen yrittäjäopiston tarjoama kurssi oli Pitkässä-Perttilässä syyskuussa.
Seppälä on opettanut tekoälyn hyödyntämistä sadoille osallistujille eri toimialoilla, ja korostaa, että hyöty ja käyttötavat riippuvat käyttäjän tarpeista. Jokaisen tulisi kuitenkin muistaa tietoturva.
– Usein ongelma on, että käytetään maksuttomia työkaluja eikä tarkisteta, miten ohjelmat sinne syötettyä tietoa käyttävät.
– Yrittäjän kannattaa ensinnäkin tarkistaa käyttämiensä tekoälytyökalujen asetukset ja pyytää tarvittaessa niiden säätämiseen neuvoja tietoturvan ammattilaiselta. Näin tekoälylle syötetty tieto ei päädy mihinkään sellaiseen käyttöön, mihin se ei ole tarkoitettu.
Onkin tärkeä aina miettiä, mitä tietoa tekoälylle syöttää. Jos tavoitteena on tehdä yleistä tekstiä, joka julkaistaan joka tapauksessa, vaara ei ole niin suuri. Sen sijaan jos yrittäjä käyttää tekoälyä vaikkapa asiakaskyselyn analysoimiseen, on oltava todella tarkkana.
– Mitään yksityistä ja salassapidettävää ei pitäisi syöttää tekoälylle, ellei ole varmistanut, että se on tietoturvallista.
Sama ohje pätee niin yrittäjiin kuin muihinkin ihmisiin. Esimerkiksi terveystietoja tai henkilökohtaisia kuvia itsestä, läheisistä tai kodista ei tule syöttää tekoälyohjelmaan.
– Kannattaa pitää aiheet yleismaailmallisina. Näin edes vahingossa tekoälysovellusten käyttöön ja lähdemateriaaliksi ei päädy mitään sellaista materiaalia, joka on yksityistä , Seppälä neuvoo.
Yrittäjiä hän on ohjeistanut miettimään omalle tekoälyn käytölleen pelisäännöt. Mihin tekoälyä käyttää, mitä haluaa välttää, miten suhtautuu tietoturvaan tai tekoälyn energiankäyttöön?
Seppälä on kirjoittanut tekoälyn vastuullisesta käytöstä pitkän blogikirjoituksen yrityksensä Viestintä-Pirittan verkkosivuille. Lisätietoa on saatavilla myös esimerkiksi Suomen yrittäjien verkkosivuilla, jossa on myös useita maksuttomia videoita aiheesta. Niitä voi katsella yrittäjien lisäksi kuka tahansa.
Muutaman viime vuoden aikana kielimallien käyttö on yleistynyt. Kun puhutaan tekoälystä, tarkoitetaan yleensä suuria kielimalleja. Ne ovat tietokoneohjelmia, jotka tuottavat tekstiä ja kuvia.
Kielimallit on opetettu ihmisen tuottamilla teksteillä, kuvilla ja muulla materiaalilla, ja ne käyttävät tätä tietoa vastausten antamiseen.
Yleisimmin käytettyjä kielimalleja Suomessa ovat ChatGPT, Copilot ja Gemini. Gemini antaa vastauksen myös tehdessäsi haun Google-hakukoneella.
Saatat käyttää tekoälyä huomaamattasi myös esimerkiksi asiakaspalvelun chatissa tai sosiaalisen median palveluissa.
Tekoäly ei ole ihminen, eikä tieto ole aina virheetöntä. Puhutaan tekoälyn hallusinoinnista, mikä tarkoittaa sitä, että ohjelma yhdistelee tietoa väärin.
Tekoälyyn vaikutetaan myös tahallaan. Tällaisen disinformaation tarkoitus on aiheuttaa hämmennystä ja jakaa ihmisten mielipiteet entistä jyrkemmin eri leireihin.
Älä kerro tekoälylle henkilökohtaisia tietoja, kuten terveystietojasi, salasanoja tai henkilökohtaisia kuvia.
Nyrkkisääntö: Jos et kertoisi jotain tietoa tuntemattomalle vastaantulijalle, sitä ei kannata syöttää verkkoon.
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
Kuvagalleria
A-
A+
Harkitsen varta vasten, mihin tehtäviin oikeasti tarvitsen tekoälyä.
Maria Matilainen
Nadia Sandhu
ISOKYRÖ Joskus tekoäly voi aiheuttaa yllättäviäkin oivalluksia. Maria Matilaiselle sellainen tuli, kun hän pyysi tekoälyä analysoimaan kotisivujaan. Runsaan sisällön joukosta tekoäly nosti esiin tyyliltään muista poikkeavan tekstin.
– Se oli juuri se teksti, jonka kotisivujani joskus muokannut markkinointikonsultti ole sivuille laatinut. Teksti oli hyvää kieltä, mutta tekoälyohjelma erotti, että se ei ollut minun kirjoittamani.
Se vahvisti Matilaisen tunnetta siitä, että oma ääni on arvokas niin kotisivuilla kuin vaikkapa sosiaalisen median viesteissä. Matilaisen yritys Ellipsi on hänen omien sanojensa mukaan yhden naisen asiantuntijayritys erityisen lapsuuden ja nuoruuden äärellä. Hän pitää koulutuksia sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan ammattilaisille, lasten ja nuorten psykoterapiaa sekä yksityisen erityisopetuksen palveluita. Yksinyrittäjän arkeen kuuluu paljon myös hallinnollisia tehtäviä ja viestintää, joissa Matilainen kokee hyötyvänsä tekoälytyökaluista.
– Esimerkiksi kotisivujen optimointi ja uutiskirjeiden postituslistojen hallinta ovat töitä, joissa oma osaamiseni on rajallinen. Ostan palveluja näiden alojen ammattilaisilta, mutta ihan jokaisen pienen asian kanssa en halua heitäkään kuormittaa.
Otetaanpa esimerkki. Ellipsin verkkosivuilla on lomakkeita, joiden kautta voi tilata materiaaleja. Niiden ulkoasun muokkaamiseen tarvittaisiin kuitenkin pieni koodinpätkä, jonka avulla voi muuttaa vaikkapa jonkin tietyn osion väriä.
– En itse osaa koodata, mutta voin pyytää tekoälyä muokkaamaan koodia siten, että osion väri vaihtuu.
Sitten on tehtäviä, joissa Maria Matilainen ei missään nimessä käyttäisi tekoälyä. Psykoterapiassa ja ihmisten kanssa tehtävässä asiakastyössä mikään ei korvaa aitoa asiantuntijaa.
– Tekoäly ei koskaan korvaa kahden ihmisen välistä kohtaamista ja kuulluksi tulemisen kokemusta.
Hän on käyttänyt tekoälyä myös ideoinnin apuna ja yritystoiminnan kehittämisessä. Sitä varten hän on tehnyt tekoälyagentin eli antanut tekoälyohjelmalle tietyn tavoitteen. Tämän agentin hän on määritellyt kriittiseksi, koska siitä on usein enemmän hyötyä kuin käyttäjänsä jokaista mielipidettä myötäilevistä vastauksista.
– Silti oli aivan toisenlaista käydä keskustelua kehittämisestä oikean ihmisen kanssa, kuten tein saatuani Leader-tuen avulla mentorin eli oppaan erääseen projektiini, Matilainen pohtii.
Samasta syystä hän ei ole huolissaan oman ammattikuntansa tulevaisuudesta ainakaan digitaalisen kehityksen valossa. Siihen tarvittaisiin tekoäly, joka voi pitää koulutuksen ilmeikkäästi ja elävästi, inhimillisesti.
Juuri nyt tekoälyn käytöstä esitetään vahvoja mielipiteitä julkisessa keskustelussa. Maria Matilainen suhtautuu uhkiin ja mahdollisuuksiin uteliaasti mutta varovasti.
– Harkitsen varta vasten, mihin tehtäviin oikeasti tarvitsen tekoälyä. En esimerkiksi tee huvin vuoksi hassuja meemejä tai muuta sellaista, koska tekoäly kuluttaa paljon energiaa ja luonnonvaroja.
Viestinnässään hän haluaa vastedeskin säilyttää oman äänensä, ja siksi hän ei laadi esimerkiksi sosiaalisen median postauksia tekoälyllä. Syynä on myös se, että tekoälyllä tuotettua sisältöä on jo niin paljon tarjolla.
– Julkaisutahdista on tullut niin nopea, että olen lähtenyt tietoisesti uimaan tässä vastavirtaan.
Ratkaisuna on ollut pitäytyä samassa julkaisutahdissa kuin tähänkin asti ja varmistaa, että viesteissä on todellista asiaa.
– Sen pitää olla minun kynästäni ja ajatuksistani peräisin. Jos ei tule mitään mieleen, postausta ei tule.
Isokyröläinen viestinnän ammattilainen ja tekoälyn käytön asiantuntija Piritta Seppälä kertoi tekoälyn hyödyntämisestä Kyrönmaan ja Laihian alueen yrittäjille lähityöpajassa.
Suomen yrittäjäopiston tarjoama kurssi oli Pitkässä-Perttilässä syyskuussa.
Seppälä on opettanut tekoälyn hyödyntämistä sadoille osallistujille eri toimialoilla, ja korostaa, että hyöty ja käyttötavat riippuvat käyttäjän tarpeista. Jokaisen tulisi kuitenkin muistaa tietoturva.
– Usein ongelma on, että käytetään maksuttomia työkaluja eikä tarkisteta, miten ohjelmat sinne syötettyä tietoa käyttävät.
– Yrittäjän kannattaa ensinnäkin tarkistaa käyttämiensä tekoälytyökalujen asetukset ja pyytää tarvittaessa niiden säätämiseen neuvoja tietoturvan ammattilaiselta. Näin tekoälylle syötetty tieto ei päädy mihinkään sellaiseen käyttöön, mihin se ei ole tarkoitettu.
Onkin tärkeä aina miettiä, mitä tietoa tekoälylle syöttää. Jos tavoitteena on tehdä yleistä tekstiä, joka julkaistaan joka tapauksessa, vaara ei ole niin suuri. Sen sijaan jos yrittäjä käyttää tekoälyä vaikkapa asiakaskyselyn analysoimiseen, on oltava todella tarkkana.
– Mitään yksityistä ja salassapidettävää ei pitäisi syöttää tekoälylle, ellei ole varmistanut, että se on tietoturvallista.
Sama ohje pätee niin yrittäjiin kuin muihinkin ihmisiin. Esimerkiksi terveystietoja tai henkilökohtaisia kuvia itsestä, läheisistä tai kodista ei tule syöttää tekoälyohjelmaan.
– Kannattaa pitää aiheet yleismaailmallisina. Näin edes vahingossa tekoälysovellusten käyttöön ja lähdemateriaaliksi ei päädy mitään sellaista materiaalia, joka on yksityistä , Seppälä neuvoo.
Yrittäjiä hän on ohjeistanut miettimään omalle tekoälyn käytölleen pelisäännöt. Mihin tekoälyä käyttää, mitä haluaa välttää, miten suhtautuu tietoturvaan tai tekoälyn energiankäyttöön?
Seppälä on kirjoittanut tekoälyn vastuullisesta käytöstä pitkän blogikirjoituksen yrityksensä Viestintä-Pirittan verkkosivuille. Lisätietoa on saatavilla myös esimerkiksi Suomen yrittäjien verkkosivuilla, jossa on myös useita maksuttomia videoita aiheesta. Niitä voi katsella yrittäjien lisäksi kuka tahansa.
Muutaman viime vuoden aikana kielimallien käyttö on yleistynyt. Kun puhutaan tekoälystä, tarkoitetaan yleensä suuria kielimalleja. Ne ovat tietokoneohjelmia, jotka tuottavat tekstiä ja kuvia.
Kielimallit on opetettu ihmisen tuottamilla teksteillä, kuvilla ja muulla materiaalilla, ja ne käyttävät tätä tietoa vastausten antamiseen.
Yleisimmin käytettyjä kielimalleja Suomessa ovat ChatGPT, Copilot ja Gemini. Gemini antaa vastauksen myös tehdessäsi haun Google-hakukoneella.
Saatat käyttää tekoälyä huomaamattasi myös esimerkiksi asiakaspalvelun chatissa tai sosiaalisen median palveluissa.
Tekoäly ei ole ihminen, eikä tieto ole aina virheetöntä. Puhutaan tekoälyn hallusinoinnista, mikä tarkoittaa sitä, että ohjelma yhdistelee tietoa väärin.
Tekoälyyn vaikutetaan myös tahallaan. Tällaisen disinformaation tarkoitus on aiheuttaa hämmennystä ja jakaa ihmisten mielipiteet entistä jyrkemmin eri leireihin.
Älä kerro tekoälylle henkilökohtaisia tietoja, kuten terveystietojasi, salasanoja tai henkilökohtaisia kuvia.
Nyrkkisääntö: Jos et kertoisi jotain tietoa tuntemattomalle vastaantulijalle, sitä ei kannata syöttää verkkoon.
Ajankohtaista
Kalluppi
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
A-
A+
Harkitsen varta vasten, mihin tehtäviin oikeasti tarvitsen tekoälyä.
Maria Matilainen
Nadia Sandhu
ISOKYRÖ Joskus tekoäly voi aiheuttaa yllättäviäkin oivalluksia. Maria Matilaiselle sellainen tuli, kun hän pyysi tekoälyä analysoimaan kotisivujaan. Runsaan sisällön joukosta tekoäly nosti esiin tyyliltään muista poikkeavan tekstin.
– Se oli juuri se teksti, jonka kotisivujani joskus muokannut markkinointikonsultti ole sivuille laatinut. Teksti oli hyvää kieltä, mutta tekoälyohjelma erotti, että se ei ollut minun kirjoittamani.
Se vahvisti Matilaisen tunnetta siitä, että oma ääni on arvokas niin kotisivuilla kuin vaikkapa sosiaalisen median viesteissä. Matilaisen yritys Ellipsi on hänen omien sanojensa mukaan yhden naisen asiantuntijayritys erityisen lapsuuden ja nuoruuden äärellä. Hän pitää koulutuksia sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan ammattilaisille, lasten ja nuorten psykoterapiaa sekä yksityisen erityisopetuksen palveluita. Yksinyrittäjän arkeen kuuluu paljon myös hallinnollisia tehtäviä ja viestintää, joissa Matilainen kokee hyötyvänsä tekoälytyökaluista.
– Esimerkiksi kotisivujen optimointi ja uutiskirjeiden postituslistojen hallinta ovat töitä, joissa oma osaamiseni on rajallinen. Ostan palveluja näiden alojen ammattilaisilta, mutta ihan jokaisen pienen asian kanssa en halua heitäkään kuormittaa.
Otetaanpa esimerkki. Ellipsin verkkosivuilla on lomakkeita, joiden kautta voi tilata materiaaleja. Niiden ulkoasun muokkaamiseen tarvittaisiin kuitenkin pieni koodinpätkä, jonka avulla voi muuttaa vaikkapa jonkin tietyn osion väriä.
– En itse osaa koodata, mutta voin pyytää tekoälyä muokkaamaan koodia siten, että osion väri vaihtuu.
Sitten on tehtäviä, joissa Maria Matilainen ei missään nimessä käyttäisi tekoälyä. Psykoterapiassa ja ihmisten kanssa tehtävässä asiakastyössä mikään ei korvaa aitoa asiantuntijaa.
– Tekoäly ei koskaan korvaa kahden ihmisen välistä kohtaamista ja kuulluksi tulemisen kokemusta.
Hän on käyttänyt tekoälyä myös ideoinnin apuna ja yritystoiminnan kehittämisessä. Sitä varten hän on tehnyt tekoälyagentin eli antanut tekoälyohjelmalle tietyn tavoitteen. Tämän agentin hän on määritellyt kriittiseksi, koska siitä on usein enemmän hyötyä kuin käyttäjänsä jokaista mielipidettä myötäilevistä vastauksista.
– Silti oli aivan toisenlaista käydä keskustelua kehittämisestä oikean ihmisen kanssa, kuten tein saatuani Leader-tuen avulla mentorin eli oppaan erääseen projektiini, Matilainen pohtii.
Samasta syystä hän ei ole huolissaan oman ammattikuntansa tulevaisuudesta ainakaan digitaalisen kehityksen valossa. Siihen tarvittaisiin tekoäly, joka voi pitää koulutuksen ilmeikkäästi ja elävästi, inhimillisesti.
Juuri nyt tekoälyn käytöstä esitetään vahvoja mielipiteitä julkisessa keskustelussa. Maria Matilainen suhtautuu uhkiin ja mahdollisuuksiin uteliaasti mutta varovasti.
– Harkitsen varta vasten, mihin tehtäviin oikeasti tarvitsen tekoälyä. En esimerkiksi tee huvin vuoksi hassuja meemejä tai muuta sellaista, koska tekoäly kuluttaa paljon energiaa ja luonnonvaroja.
Viestinnässään hän haluaa vastedeskin säilyttää oman äänensä, ja siksi hän ei laadi esimerkiksi sosiaalisen median postauksia tekoälyllä. Syynä on myös se, että tekoälyllä tuotettua sisältöä on jo niin paljon tarjolla.
– Julkaisutahdista on tullut niin nopea, että olen lähtenyt tietoisesti uimaan tässä vastavirtaan.
Ratkaisuna on ollut pitäytyä samassa julkaisutahdissa kuin tähänkin asti ja varmistaa, että viesteissä on todellista asiaa.
– Sen pitää olla minun kynästäni ja ajatuksistani peräisin. Jos ei tule mitään mieleen, postausta ei tule.
Isokyröläinen viestinnän ammattilainen ja tekoälyn käytön asiantuntija Piritta Seppälä kertoi tekoälyn hyödyntämisestä Kyrönmaan ja Laihian alueen yrittäjille lähityöpajassa.
Suomen yrittäjäopiston tarjoama kurssi oli Pitkässä-Perttilässä syyskuussa.
Seppälä on opettanut tekoälyn hyödyntämistä sadoille osallistujille eri toimialoilla, ja korostaa, että hyöty ja käyttötavat riippuvat käyttäjän tarpeista. Jokaisen tulisi kuitenkin muistaa tietoturva.
– Usein ongelma on, että käytetään maksuttomia työkaluja eikä tarkisteta, miten ohjelmat sinne syötettyä tietoa käyttävät.
– Yrittäjän kannattaa ensinnäkin tarkistaa käyttämiensä tekoälytyökalujen asetukset ja pyytää tarvittaessa niiden säätämiseen neuvoja tietoturvan ammattilaiselta. Näin tekoälylle syötetty tieto ei päädy mihinkään sellaiseen käyttöön, mihin se ei ole tarkoitettu.
Onkin tärkeä aina miettiä, mitä tietoa tekoälylle syöttää. Jos tavoitteena on tehdä yleistä tekstiä, joka julkaistaan joka tapauksessa, vaara ei ole niin suuri. Sen sijaan jos yrittäjä käyttää tekoälyä vaikkapa asiakaskyselyn analysoimiseen, on oltava todella tarkkana.
– Mitään yksityistä ja salassapidettävää ei pitäisi syöttää tekoälylle, ellei ole varmistanut, että se on tietoturvallista.
Sama ohje pätee niin yrittäjiin kuin muihinkin ihmisiin. Esimerkiksi terveystietoja tai henkilökohtaisia kuvia itsestä, läheisistä tai kodista ei tule syöttää tekoälyohjelmaan.
– Kannattaa pitää aiheet yleismaailmallisina. Näin edes vahingossa tekoälysovellusten käyttöön ja lähdemateriaaliksi ei päädy mitään sellaista materiaalia, joka on yksityistä , Seppälä neuvoo.
Yrittäjiä hän on ohjeistanut miettimään omalle tekoälyn käytölleen pelisäännöt. Mihin tekoälyä käyttää, mitä haluaa välttää, miten suhtautuu tietoturvaan tai tekoälyn energiankäyttöön?
Seppälä on kirjoittanut tekoälyn vastuullisesta käytöstä pitkän blogikirjoituksen yrityksensä Viestintä-Pirittan verkkosivuille. Lisätietoa on saatavilla myös esimerkiksi Suomen yrittäjien verkkosivuilla, jossa on myös useita maksuttomia videoita aiheesta. Niitä voi katsella yrittäjien lisäksi kuka tahansa.
Muutaman viime vuoden aikana kielimallien käyttö on yleistynyt. Kun puhutaan tekoälystä, tarkoitetaan yleensä suuria kielimalleja. Ne ovat tietokoneohjelmia, jotka tuottavat tekstiä ja kuvia.
Kielimallit on opetettu ihmisen tuottamilla teksteillä, kuvilla ja muulla materiaalilla, ja ne käyttävät tätä tietoa vastausten antamiseen.
Yleisimmin käytettyjä kielimalleja Suomessa ovat ChatGPT, Copilot ja Gemini. Gemini antaa vastauksen myös tehdessäsi haun Google-hakukoneella.
Saatat käyttää tekoälyä huomaamattasi myös esimerkiksi asiakaspalvelun chatissa tai sosiaalisen median palveluissa.
Tekoäly ei ole ihminen, eikä tieto ole aina virheetöntä. Puhutaan tekoälyn hallusinoinnista, mikä tarkoittaa sitä, että ohjelma yhdistelee tietoa väärin.
Tekoälyyn vaikutetaan myös tahallaan. Tällaisen disinformaation tarkoitus on aiheuttaa hämmennystä ja jakaa ihmisten mielipiteet entistä jyrkemmin eri leireihin.
Älä kerro tekoälylle henkilökohtaisia tietoja, kuten terveystietojasi, salasanoja tai henkilökohtaisia kuvia.
Nyrkkisääntö: Jos et kertoisi jotain tietoa tuntemattomalle vastaantulijalle, sitä ei kannata syöttää verkkoon.
luetuimmat
uusimmat
Mielipide
Kuvagalleria